tiistai 5. kesäkuuta 2012

These are a few of my favourite things / toukokuu

Talvi (marras–maaliskuu) on minulle yhtä taistelua. Taistelen pysyäkseni hereillä, lämpimänä, kuivana ja masennuksen tällä puolin. Siksi kevät on niin vapauttavaa, se on kuin rauha pitkän sodan jälkeen. Ja toukokuu on kuin koko vuoden perjantai: kaikki ihana ja paras eli kesä on ihan tuossa noin! Valo, vehreys ja lämpö lisäätyvät pikkuhiljaa ja elo on helpompaa. Ihmiset kaivautuvat vappuna koloistaan jo ovat iloisia, juhlitaan äitejä, vietän syntymäpäiviäni ja koulut päättyvät. Ei tarvitse enää käyttää sukkia. Tässä toukokuun parhaat jutut:


Hienoin kirjasto koskaan missään on varmasti Unkarin Pannonhalman luostarin kirjasto. Vau.


Pengoin viikko sitten vanhempieni vinttiä. Vietin pölyn ja tomun keskellä yhteensä viisi tuntia, niistin mustia kökkäreitä vielä kaksi päivää myöhemmin. Vastaan tuli myös leluarkkuni, jota en ehtinyt kaivella, ainoastaan päällisin puolin vilkaista sen sisältöön. Ja kas mitä löysinkään! Ensimmäisen rannekelloni! Täytyy viedä se kellosepälle, jospa patterinvaihto tekisi siitä taas käyttökelpoisen.


Olen aina pitänyt pestosta ihan valtavasti, enkä vain pastan kanssa vaan leivällä, mausteena, kastikkeena, pottujen kera yms. Nyt olen löytänyt uuden suosikin: Pirkka Arabbiata pesto. Tulista, hiukan makeaa ja niin addiktoivaa! Tämäkin sopii ruisleivälle, kermaviilin mausteeksi, couscousiin, perunoihin, pastaan...

Kuva / Photo
Kuuntelin toukokuussa melko moneen otteeseen Norah Jonesin uutta Little Broken Hearts -levyä ja kuuntelen sitä toistekin. Levyn alkupään kappaleet erityisesti kolahtavat hiukan samaan tapaan kuin Lana Del Rey. SItäpaitsi gridhouse-tyylinen levy on hienon näköinenkin.


Yksi vuoden kohokohdista on ehdottomasti Vappupäivän piknik. Vaikka jäimme tänä vuonna tuomariston huomioimatta, oli päivä jälleen mitä ihanin! Kunhan ilma tuosta kohenee niin taidan lähteä piknikille Turun Linnan puistoon.


Budapestin kirpputoreilla oli vaikka mitä hienoa, mutta tämä kamera-rintakoru oli kyllä löytöjen löytö! Sen sisältä löytyy vielä kuvia Dresdenistä, koru taitaa olla vanha matkamuisto.


I love May. It's like the Friday of all months, at the threshold of summer! My favourite things in May were the library at the Pannonhalma Monastery in Hungary, finding my first watch, Arabbiata pesto, Norah Jones's new album Little Broken Hearts, our May Day -picnic and this lovely brooch I thrifted in Budapest.


–ioanna–

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Pikavisiitti Budapestiin

Pääsimme työporukan kanssa muutamaksi päiväksi Budapestiin nauttimaan kevätsäästä, suunnattomista määristä herkkuja, monenlaisista nähtävyyksistä sekä tietysti toistemme ihanasta seurasta – meillä kun on onneksi todella mukavaa sakkia töissä! Reissu oli tarkkaan suunniteltu ja vaikka aluksi vieroksuin täyttä aikataulua, sain nähdä ja kokea lyhyessä ajassa todella paljon ja säästyin kaikilta järjestelyiltä, taustatutkimuksilta sekä suunnittelemiselta. Ja se, rakkaat ystävät, on todella rentouttavaa.

Meillä oli matkalla mitä parhain opas, hän on varmasti yksi sydämellisimmistä ihmisistä, joihon olen koskaan saanut tutustua. Hänen johdollaan vierailimme upeassa Pannonhalman luostarissa, jonka kirjasto herätti mielikuvia salakäytävistä, öillisistä öljylampun valossa tehdyistä suunnitelmista, kaapuihin pukeutuneista munkeista, rituaaleista ja sulkakynistä. Saimme maistella puna- ja valkoviinejä aidossa viinikellarissa. Nautimme paikallisista herkuista Balaton-järven maisemissa, pramean New York Cafén kulisseissa sekä Michelin tähdellä palkitussa ravintolassa nimeltä Bock Bisztró. Tutustuimme kuohuviinin valmistukseen pitkissä maanalaisissa kellareissa ja ihailimme Budapestin linnaa sekä muita kaupungin nähtävyyksiä. Kävin myös House of Terror -museossa – se oli ehdottomasti paras museokokemukseni koskaan, joten jos Budapestiin päädyt, varaa pari tuntia vierailua varten ja valmistaudu vaikuttumaan. Shoppaillakin ehdin onneksi pikkuisen, sillä Budapestissa on kirppareita joka puolella! Aion ehdottomasti vierailla kaupungissa vielä joskus uudelleen (ja aivan varmasti käyn siellä museossa toisen kerran). Tässä turistikuviani:




























I had the chance to travel to Budapest with our office a few weeks ago, to enjoy the sun, a rediculous amount of delicious food, lots of sights and lovely company (we have the best team!). We were fortunate enough to have a wonderful guide, who took us to see the Pannonhalma monastery and its amazing library, a wine tasting at a local winery, lake Balaton, the posh New York Café, the Michelin awarded Bock Bisztró, a sparkling wine factory and cellar, the Budapest Castle and several other remarkable places in Budapest. I also got the chance to visit the House of Terror, which was the most impressive museum I have ever had the chance to visit – If you go to Budapest you must make sure it's in your itenerary. I also had some time to shop, Budapest id full of lovely second hand shops! I was really impressed with the city, I'll be sure to visit the city again one day (and that includes going to the museum again as well).

-ioanna-

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Matottaa

Olen taas talsinut Nokian lattioita. Meillä on lapsuudenkodissani vielä vanhoja muovimattoja alakerta täynnä. Mihin ne ovat kaupoista ajan saatossa kadonneet, nuo naurettavat kuviot sinappisine väreineen? Muovimattojen kirjo on yhtä beigeä oksennusta, tylsää ja "ajatonta". Miksi ajattomuus on niin hyvä asia? Minusta se on etovaa. Aika, menneisyys, nykyisyys ja kaikki, hyviähän ne ovat. Myös muovimatoissa.





Me olemme olleet kovin kiireisiä ja hinkanneet jos jonkinlaisia kasarimattoja tässä lähiaikoina. Mutta sellaista se elämä joskus tuppaa olemaan, kiirettä ja touhua täynnä. Me olemme kaikki kohta mummoja ja pappoja, joten nyt on hyvä hetki pistää tuulemaan ja tehdä kaikkea mistä haaveilee. Mutta aina toisinaan on hyvä ottaa hetki ja tuijotella vaan. Vaikka niihin mattoihin.

Kohta on kesäkuu, murut! Ioanna ei käytä enää sukkiakaan, se on jo hyvä merkki suven saapumisesta! Ihanaa toukokuun loppua ja pus!

-annu-

lauantai 19. toukokuuta 2012

Nigellan aistikas sitruunarisotto

Tutustuin ihanaan Nigella Lawsoniin vasta hiljattain kanavasurffailun tuloksena. Jollain akkainkanavalla näytettiin hänen kokkausohjelmaansa, jota jäin hypnoottisesti töllöttämään. Nigella näes rakastaa ruokaa oikein kirjaimellisesti. Hän hyväilee parsoja sensuellisti, hivelee kasvojaan timjamilla ja hieroo kalkkunaa kiihkeästi. Samalla hän kuvailee raaka-aineita aistikkailla adjektiiveilla joita hän maistelee hienostuneella korostuksellaan. Kokonaisuus on valloittava: Nigella on kuin keittoöseireeni, joka lumoaa katsojan tyystin. Ja reseptit, ne ovat helppoja ja toimivia! Tässä uusi suosikkini, joka on mukailtu alkuperäisestä:

Sitruunarisotto kahdelle

2 punasipulia
60 g voita
loraus oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
12 dl kasvislientä
puolikas hyvin pestyn luomusitruunan kuori ja mehu
2 tl rosmariinia
1 keltuainen
1 dl raastettua parmesania
4 rkl kuohukermaa
suolaa
valkopippuria

Jauha sipuli soseeksi tehosekottimessa (mun Magic Bullet on tähän mitä kätevin!). Kuumenna puolet voista, öljy sekä sipuli reilunkokoisella korkeareunaisella pannulla ja freesaa seosta noin 5 minuuttia. Kuumenna kattilassa kasviliemi ja pidä se kiehuvan kuumana. Mittaa riisit pannuun ja sekoita hyvin, kunnes kaikki jyvät ovat saaneet rasvakylvyn. Kaada kauhallinen lientä riisin joukkoon ja sekoita kunnes neste on imeytynyt. Jatka, kunnes riisi on kypsää (pureskeltavan pehmeää). Reseptissä luki litra vettä, minä käytän aina enemmän, joten tarkkaile kypsyyttä. Mausta risotto sitruunankuorella ja rosmariinilla. Vatkaa munankeltuiainen, sitruunamehu, kerma, parmesaani ja pippuri pienessä kulhossa. Ota kypsä risotto liedeltä ja lisää siihen munaseos, loput voit ja suolaa maun mukaan. Tarjoile parmesanraasteen kera esimerkiksi salaatin kanssa. Nauti kaikin aistein!



I'm in love with Nigella Lawson. I adore her almost as much as she worships food. Listening and watching her is hypnotising: she fondles, tickles and rubs the ingredients, gets really excited about flavours and describes everything with mouthwatering naughty detail in a polished accent. To top it all off, her recipes are easy and delicious. Her lemon risotto is my new favourite. Try it out and enjoy with all senses!


-ioanna-

torstai 17. toukokuuta 2012

Inspiraatiota Pohjois-Karjalasta

Joensuussa käydessä kannattaa poiketa keskustan Taitokortteliin, joka sijaitsee torin laidalla. Kortteliin on koottu useita pikkukauppoja, jotka myyvät suomalaisia käsitöitä ja designia sekä kaikenlaista muuta ihastuttavaa tavaraa. Paikalla on myös suloinen pikkuinen kahvila, jossa voi käydä vaikkapa karjalanpiirakalla.







Vierailin matkallani myös Puu-Nurmeksessa, joka sijaitsee kauniilla harjulla Pielisen ja Nurmesjärven välissä Nurmeksen keskustassa. Ilma oli harmaa ja kurja, mutta voin kuvitella, miten ihana paikka on kesällä auringonpaisteessa koivujen vihertäessä. Alueella on yhä voimassa Julius Basilierin suunnittelema ja Venäjän tsaarin 1897 vahvistama asemakaava palosolineen ja koivuistutuksineen. Talot ovat hirsirakenteisia ja vuorattu laudoilla, pääosin 1880-luvun ja 1930-luvun väliseltä ajalta. Onnekseni pääsin piipahtamaan yhdessä kodissa ja voi miten ihana koti se olikaan! Tässä muutamia yksityiskohtia talosta:

Ihana lankkulattia.
Vanha hammaslääkärin vällinekaappi. 
Kirppislöytö.



Yksi reissun kohokohdista oli vierailu Outokummun Vuonosahon maatilaalla. Vuodenaika ei ollut mitä parhain, mutta pääsin tutustumaan tilajäätelön tekoon. Tilan emäntä aloitti jäätelönteon pari vuotta sitten Maatalon jäätelö -tuotenimikkeen alla. Jäätelöt ja jogurtit valmistetaan käsityönä oman tilan lehmien maidosta sekä maakunnan karjoista ja muista antimista aina kun mahdollista. Makuja on perinteisestä mintusta, suklaasta ja mansikasta aina erikoisuuksiin asti. Olut-, Baileys-, terva- ja hunajajäätelö kuuluivat eksoottisimpiin lajikkeisiin. Vuonoksen jäätelöä saa tilan lisäksi kaupoista ja ravintoloista kautta Pohjois-Karjalan mutta pääkaupunkiseudullakin herkkua myydään valikoiduissa myymälöissä. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, piimäjäätelö tuoreilla mustikoilla on parhaimpia jätskejä, joita olen koskaan syönyt. Oikeasti.

Kookosta ja piparkakkua...mmmm... 
Tässä tehdään jäätelöä. Tuo tonkka on noin satavuotias.
Kesällä Vuonosaholla on kuulemma tällaista.
Isäntäperheen suosikkimaku.
Punaherukkaa, mansikkaa, vadelmaa.
During my trip to North Karelia I got the chance to visit the arts and crafts city block Taitokortteli in Joensuu, a beautiful old wooden house in Nurmes and a farm in Outokumpu that makes ice cream out of milk from their own cows, Vuonoksen jäätelö. What an inspiring trip!

-ioanna-