Le marché francais

Viime sunnuntai oli oikein esimerkillinen päivä. Ensinnäkin sain nukkua pitkään, mikä on lempipuuhaani. Ja ankean lauantain jälkeen paistoi aurinko! Lisäksi päivä oli täynnä leppoisaa mukavaa puuhaa hyvässä seurassa: jäätelöaamiaista autossa, aarteiden etsintää Kaarinassa, lounasta puistossa ja löhöilyä sohvalla. Luksusta.

Poikkesin myös Vähätorin ranskalaisella torilla nuuskimassa saippuoita, maistelemassa nougaata, ihastelemassa mausteita, testaamassa juustoja, valitsemassa oliiveja ja hiplaamassa marmeladipurkkeja. Jos et ehtinyt paikalle niin älä huoli, ranskalainen tori järjestetään jälleen 1.–5. elokuuta. 

Last Sunday was perfect. I got to sleep in late and that's my favourite pastime. And after a miserable Saturday the sun was out again! In addition my day was filled with tons of fun activities in the greatest company: ice cream breakfast in the car, treasure hunting, lunch in the park and  chilling on the couch. Brilliant.

While I was making the most of my Sunday I also popped by the French market at Vähätori (the small square in front of the old library entrance). They had lovely cheeses, soaps, tarts, spices, olives, marmelades, nougat flavours and crepes! If you missed it this time round make sure to visit in August (1st to 5th) when the market takes place again.

-ioanna-

Uusi alku

Torstaina oli Retrobotin avajaiset. Heräsin jo puoli kuusi, koska jännitti niin pirusti. Vatsan pohjassa kihelmöi, sydän rummutti rinnassa enkä malttanut olla paikoillani hetkeäkään. Hyvä sinänsä, sillä tekemistäkin oli vielä hiukan.

Hain vintistä maton. Kävin kaupassa. Kasasin vaatteeni. Kirjoittelin hieman. Saatuani browniesit uuniin painuin suihkuun. Koska päivä oli merkityksellinen tuntui peseytyminenkin tärkeältä rituaalilta. Nyt olin puhdas uutta koitosta varten.

Mertta tuli noutamaan minut, kolme kassiani ja viisi kiloa suklaisia hyvyyksiä. Hihkuimme, hihitimme ja koetimme saada toisemme ymmärtämään, mitä oli tapahtumaisillaan (en usko, että onnistuimme). Putiikilla oli pari hommaa vielä kesken ja kaikilla omiakin asioita hoidettavana. Menin hermosauhuille, mutta Vogue teki minusta vain levottomamman.

Todellisuus iski tiedotteita lähettäessäni. Kun meiliin ilmestyi teksti "Viestisi on lähetetty" oli homma selvä. Niin se vain on, meillä on nyt oma second hand -liike. Ihan virallisesti.

Kolmelta ihana kampaajaystävämme Eva koputteli oveen. Uuden kampaamon Studio Eva W.:n omistaja halusi ehdottomasti laittaa päämme juhlakuntoon avajaisten kunniaksi. Minä valitsin lainekiharat huivilla, Mertan polkka suoristettiin ja Annulle taiottiin iso kiharapehko Dolly Partonin henkeen. Eva on niin etevä, suosittelen hänen kätösiään ihan joka kuontaloon!

Viideltä DJ pyöräytti levyn soimaan, Mertta ja minä kiipesimme ikkunalaudalle ja Annun avatessa oven revimme ikkunasta paperit. Se oli päivän kohokohta! Papereiden takaa paljastui lauma innokkaita asiakkaita / vieraita ja valo tulvi puotiimme. Ja sitten juhlittiin!

Kaupassa oli melkoinen hälinä, pukukoppiin oli hetken aikaa jopa pienoinen jono. Saimme kukkia ja kuohuvaa, halauksia ja kehuja. Tutustuimme naapureihin ja näimme pitkästä aikaa vanhoja tuttuja. Poksautimme takahuoneessa pullon auki, kikatimme ja kulautimme! Tanssimme ja lauloimme, otimme kuvia ja poseerasimme. Nautimme ihan joka hetkestä. Ja elimme sen kaiken uudelleen Aula Cafén pihalla kesän ensimmäisessä ydintalvipuutarhassa. Oi mikä päivä!

On ihanaa nähdä, kun oma haave toteutuu. Mutta vielä parempaa on saada hyvä vastaanotto. Kiitos siis kaikille kannustavista sanoistanne ja vilpittömistä onnitteluistanne.

Ja tytöt: olen meistä ihan tosi ylpeä!

-ioanna-

Retrobot on meidän oma putiikki

Täällä blogissa on ollut viime aikoina valitettavan hiljaista. Se johtuu siitä, että entisessä Kaasu Virtasen liiketilassa Rautatiepuiston kupeessa on käynyt vilske! Toden totta, minä ja Annu sekä ystävämme Mertta (Bossaliinan tiskin takaa hänkin) olemme koko kevään pystyttäneet omaa second hand -puotiamme osoitteeseen Läntinen Pitkäkatu 24. Ja avajaiset ovat tänään!

Uunituoreet yrittäjät maistraatin hississä.

Homma alkoi siitä, että tuurasimme Annun kanssa Arjaa Fab Vintagessa maaliskuussa. Siellä oli niin kovin mukavaa, että aloimme tuumia, millaista olisi perustaa ja pyörittää omaa putiikkia – olemmehan aina rakastaneet vanhoja tavaroita ja tarinoita niiden takana. Seuraavana päivänä näimme Merttaa sushi-illallisen merkeissä ja hänkin innostui ajatuksesta. Ja tässä sitä nyt ollaan. Voi miten jännää! 

Retrobotilla on oma blogi, joka keskittyy puotiin, tuotteisiin, kierrätystavaraan, muotiin yms. Tällä puolella höpötämme pääasiassa muusta elämästä, vaikka aika ajoin se tietysti liittyy yritykseemme.

Olemme putiikistamme ihan intona! Voi miten jännää taas.

Our blog has been a bit quiet lately, but there's a good reason for it – myself, Annu and Mertta (who used to work at Bossaliina) are opening our very own second hand -shop today at five! Retrobot is situated across the railway station park at Läntinen Pitkäkatu 24 and we'd love for you to pop by! How exciting!


-ioanna-

These are a few of my favourite things / toukokuu

Talvi (marras–maaliskuu) on minulle yhtä taistelua. Taistelen pysyäkseni hereillä, lämpimänä, kuivana ja masennuksen tällä puolin. Siksi kevät on niin vapauttavaa, se on kuin rauha pitkän sodan jälkeen. Ja toukokuu on kuin koko vuoden perjantai: kaikki ihana ja paras eli kesä on ihan tuossa noin! Valo, vehreys ja lämpö lisäätyvät pikkuhiljaa ja elo on helpompaa. Ihmiset kaivautuvat vappuna koloistaan jo ovat iloisia, juhlitaan äitejä, vietän syntymäpäiviäni ja koulut päättyvät. Ei tarvitse enää käyttää sukkia. Tässä toukokuun parhaat jutut:

Hienoin kirjasto koskaan missään on varmasti Unkarin Pannonhalman luostarin kirjasto. Vau.

Pengoin viikko sitten vanhempieni vinttiä. Vietin pölyn ja tomun keskellä yhteensä viisi tuntia, niistin mustia kökkäreitä vielä kaksi päivää myöhemmin. Vastaan tuli myös leluarkkuni, jota en ehtinyt kaivella, ainoastaan päällisin puolin vilkaista sen sisältöön. Ja kas mitä löysinkään! Ensimmäisen rannekelloni! Täytyy viedä se kellosepälle, jospa patterinvaihto tekisi siitä taas käyttökelpoisen.

Olen aina pitänyt pestosta ihan valtavasti, enkä vain pastan kanssa vaan leivällä, mausteena, kastikkeena, pottujen kera yms. Nyt olen löytänyt uuden suosikin: Pirkka Arabbiata pesto. Tulista, hiukan makeaa ja niin addiktoivaa! Tämäkin sopii ruisleivälle, kermaviilin mausteeksi, couscousiin, perunoihin, pastaan...

Kuva / Photo

Kuuntelin toukokuussa melko moneen otteeseen Norah Jonesin uutta Little Broken Hearts -levyä ja kuuntelen sitä toistekin. Levyn alkupään kappaleet erityisesti kolahtavat hiukan samaan tapaan kuin Lana Del Rey. SItäpaitsi gridhouse-tyylinen levy on hienon näköinenkin.

Yksi vuoden kohokohdista on ehdottomasti Vappupäivän piknik. Vaikka jäimme tänä vuonna tuomariston huomioimatta, oli päivä jälleen mitä ihanin! Kunhan ilma tuosta kohenee niin taidan lähteä piknikille Turun Linnan puistoon.

Budapestin kirpputoreilla oli vaikka mitä hienoa, mutta tämä kamera-rintakoru oli kyllä löytöjen löytö! Sen sisältä löytyy vielä kuvia Dresdenistä, koru taitaa olla vanha matkamuisto.


I love May. It's like the Friday of all months, at the threshold of summer! My favourite things in May were the library at the Pannonhalma Monastery in Hungary, finding my first watch, Arabbiata pesto, Norah Jones's new album Little Broken Hearts, our May Day -picnic and this lovely brooch I thrifted in Budapest.


–ioanna–

Pikavisiitti Budapestiin

Pääsimme työporukan kanssa muutamaksi päiväksi Budapestiin nauttimaan kevätsäästä, suunnattomista määristä herkkuja, monenlaisista nähtävyyksistä sekä tietysti toistemme ihanasta seurasta – meillä kun on onneksi todella mukavaa sakkia töissä! Reissu oli tarkkaan suunniteltu ja vaikka aluksi vieroksuin täyttä aikataulua, sain nähdä ja kokea lyhyessä ajassa todella paljon ja säästyin kaikilta järjestelyiltä, taustatutkimuksilta sekä suunnittelemiselta. Ja se, rakkaat ystävät, on todella rentouttavaa.

Meillä oli matkalla mitä parhain opas, hän on varmasti yksi sydämellisimmistä ihmisistä, joihon olen koskaan saanut tutustua. Hänen johdollaan vierailimme upeassa Pannonhalman luostarissa, jonka kirjasto herätti mielikuvia salakäytävistä, öillisistä öljylampun valossa tehdyistä suunnitelmista, kaapuihin pukeutuneista munkeista, rituaaleista ja sulkakynistä. Saimme maistella puna- ja valkoviinejä aidossa viinikellarissa. Nautimme paikallisista herkuista Balaton-järven maisemissa, pramean New York Cafén kulisseissa sekä Michelin tähdellä palkitussa ravintolassa nimeltä Bock Bisztró. Tutustuimme kuohuviinin valmistukseen pitkissä maanalaisissa kellareissa ja ihailimme Budapestin linnaa sekä muita kaupungin nähtävyyksiä. Kävin myös House of Terror -museossa – se oli ehdottomasti paras museokokemukseni koskaan, joten jos Budapestiin päädyt, varaa pari tuntia vierailua varten ja valmistaudu vaikuttumaan. Shoppaillakin ehdin onneksi pikkuisen, sillä Budapestissa on kirppareita joka puolella! Aion ehdottomasti vierailla kaupungissa vielä joskus uudelleen (ja aivan varmasti käyn siellä museossa toisen kerran). Tässä turistikuviani:

I had the chance to travel to Budapest with our office a few weeks ago, to enjoy the sun, a rediculous amount of delicious food, lots of sights and lovely company (we have the best team!). We were fortunate enough to have a wonderful guide, who took us to see the Pannonhalma monastery and its amazing library, a wine tasting at a local winery, lake Balaton, the posh New York Café, the Michelin awarded Bock Bisztró, a sparkling wine factory and cellar, the Budapest Castle and several other remarkable places in Budapest. I also got the chance to visit the House of Terror, which was the most impressive museum I have ever had the chance to visit – If you go to Budapest you must make sure it's in your itenerary. I also had some time to shop, Budapest id full of lovely second hand shops! I was really impressed with the city, I'll be sure to visit the city again one day (and that includes going to the museum again as well).

-ioanna-