Kalojen luona kylässä

Vedessä on hyvä olla. Tuo elementeistä märin on rauhoittava, lilluipa sitä kylpyammeessa tai Välimeressä. Sinne Välimereen on erityisen ikävä, viime kerrasta on kohta neljä vuotta. Kun on lapsena pulikoinut itsensä tainnuksiin Kreikan mummolan rannalla joka ikinen kesä, vetää veri turkoosin veden äärelle vielä aikuisenakin. Visiitti Sea Lifeiin sen kuin vahvisti kaipuuta.

Ollapa kala suuressa valtameressä. Uiskennella pitkin poikin, asua upeiden korallien katveessa, olla piilosilla sisarusten kanssa vanhan hylyn onkaloissa, käydä välipalalla rauskun selässä. Ja kaikkialla olisi hiljaista.

Mikäköhän siinä meren elämässä oikein viehättää? Miksi jaksoin tuijottaa Jacques Cousteaun tutkimusmatkoja paljon pidempään kuin Avara luonto -ohjelman savannijaksoa? Miksi Ariel on Disneyn prinsessoista suosikkini ja tilasin abivuonnani juuri Hawajin yliopiston meribiologian laitoksen brosyyrin? Jokin siinä meressä kutsuu. Kenties olin entisessä elämässäni välimerenneito. Tai merisiili. Kuka tietää.

I've always loved the sea. It's been four years since my last trip to the Mediterranean and the itch is getting bad. Having spent my childhood summers on a Greek island probably has something to do with it. Visiting Sea Life didn't really help – oh how I love the sea and all it's weird creatures! Maybe I was a mermaid in my previous life. Or a starfish. Who knows.

-ioanna-

Letille!

Kuva täältä.

Olen innostunut letittämisestä. Erityisesti pään kiertävästä rinkelipullan näköisestä, jota ystäväni kutsui pääkypäräksi ja toinen itäsaksalaisen kaljatarjoilijan tukkatyyliksi. Kypärä tai kolpakon kolistelija, ei haittaa!

Yllä olevan letin haluaisin oppia tekemään. Kuitenkin kun hiukseni ovat vielä niin lyhyet, voi kyseisen letin teko olla ilman lakkaa ja pinnikasaa hankalaa.

Kuva täältä.

Kun tukkavärini on nyt hyvin lähellä omaa aitoa hiusväriäni, näyttävät kunnon vanhanajan letit siinä mielestäni kauniilta. Ja kun niitä lettejä on tehnyt harva se päivä, ei letittäminen ole enää kovin vaikeaa, vaikka kädet ovat solmussa niskassa. Suuntavaistoton pääni on alkanut ymmärtää letittämisen päälle.

Kuva täältä.

Mikä parasta, letti ei vaadi kovin pitkää tukkaa ja letillä hiukset näyttävät todellista pidemmiltä. Usein nukun letti päässä ja aamulla suin villiintyneet karvat ojennukseen. Helppoa huolenpitoa!

-annu-

I love braids. I braid my hair quite a lot so it's not that difficult anymore. My hair isn't long but thankfully, it doesn't need to be. Braiding makes it look longer. I often sleep with my hair on a braid and just tidy it up in the morning. Nice and easy!

Papu-makkara-punasipulikeitto

Pakkanen ja soppa kuuluvat yhteen kuin Ross ja Rachel. Mitä kylmempi ilma, sitä enemmän täyteläiset, tuliset ja pippuriset keitot maistuvat. Tässä todella helppo ja nopea herkkusoppa keittoohjeittesi jatkeeksi:

Gordon Ramseyn papu-makkara-punasipulikeitto (kahdelle)

120 g chorizomakkaraa paloiteltuna
2 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi ohueksi viipaloituna
muutama timjaminoksa
1 tlk valutettuja voipapuja (niitä suuria, valkoisia ja litteitä!)
merisuolaa
mustapippuria
sitruunamehua
kourallinen lehtipersiljaa silppuna

Laita vettä kiehumaan. Kuumenna oliiviöljy paksupohjaisessa kattilassa. Lisää joukkoon sipulit ja timjami. Paista koko ajan sekoittaen pari minuuttia ja lisää sitten joukkoon makkarapalat. Paistele hetkinen, lisää sitten mukaan pavut ja kaada päälle kieuhuvaa vettä sen verran, että ainekset peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja anna porista hiljalleen kannen alla n. 10 min. Mausta reilusti suolalla ja pippurilla ja lorauta mukaan sitruunamehua. Sirottele joukkoon persilja ja tarjoile!

Ohje on luottokeittokirjastani Pikaruokaa Gordon Ramsayn tapaan ja voin suositella opusta ihan jokaiselle. Reseptit ovat nopeita ja helppoja sekä helposti muunneltavissa. Toistaiseksi jokainen siitä kokeilemani ruoka on onnistunut ja maistunut.

Cold winter weather requires soup. Here's a great recipe for butter bean, chorizo and red onion soup by Gordon Ramsay. Try it out!

-ioanna-

Disneyn lumoissa

Turun konserttitalolla järjestettiin lauantaina Disney-konsertti, jossa Turun filharmoninen orkesteri esitti musiikkia mm. Aladdinista, Leijonakuninkaasta, Maija Poppasesta sekä Pienestä merenneidosta. Konserttia säestivät seinälle heijastetut kuvat, piirrokset ja otokset elokuvista sekä konserttisalillinen ihastuttavia ja voimakkaasti sokerihumaltuneita pikkukatsojia (hulvattomia tyyppejä!).

Musiikki muistutti lapsena koetuista elokuvahetkistä. Huomasin jännittäväni Ursulaa Arielin kanssa ja haukkovani happea Aladdinin ja Jasminin tahtiin lentävän maton kyydissä. Sävelet saivat huuleni tavaamaan niin supercalifragilisticexpialidocious kuin hakuna matata. Konsertin loppuessa todellisuus tuntui akustisesti kovin tylsältä.

Pieni merenneito ja Aladdin ovat suosikkejani. Ensimmäisen olen nähnyt ainoastaan kerran, ensimmäisellä elokuvateatterireissullani. En ole uskaltanut katsoa sitä toiste, jottei illuusio säry. Kotiin tullessani katselin YouTubesta Disney-pätkiä tunnin jos toisenkin. Olipa Disney-animaatioista mitä mieltä hyvänsä, herra Waltin maailmassa on vain jotain kovin kiehtovaa. Pyöreisiin muotoihin ja suuriin silmiin kätkeytyy paljon totuuttakin.  

Päätin illan piirroselokuvahengessä ja laitoin Braven pyörimään. Vaikka tulipäisen Meridan tarina oli toisaalta taattua Disneyä, on Lumikin ajoista tultu kauas. Parasta uutukaisessa on raikas aihe: Braven keskiössä on äidin ja tyttären välinen suhde.

Hetkittäin, pitkin päivää, huomasin ajatukseni harhailevan tulevaisuuteen. Jokin päivä saan toivottavasti nauttia Disneyn tarinoista omien lapsieni kanssa. Mitenköhän he suhtautuvat rumaan Quasimodoon tai armeijaan tahtovaan Mulaniin? Ehkä silloin uskallan jo katsoa Pienen merenneidonkin uudelleen.

I went to see Disney in Concert at the Turku Concert Hall. The Turku Philharmonic Orchestra played music from several Disney classics such as Aladdin, The Little Mermaid, Mary Poppins and The Lion King. Hearing music from childhood favourites was truly nostalgic. At home I watched Brave and found myself wondering what it will be like to share these films with my own kids some day. One thing's for sure – I'll never be to old to get excited by Disney.

-ioanna- 

Koti täyttyy mööpeleistä

Se, että yritän paasata itselleni ostamattomuuden mahtavuutta ja elintapaa, liittyy vahvasti siihen, että olen huono ostaja. Tai toisin sanoen menetän joissakin ostotilanteissa järkeni ja ladon viimeiset roposeni tiskiin kuin päänsä menettänyt kana.

Mutta ajatus on tärkein, eikö? Ainakin tällä kertaa, tai siis yli vuosi sitten, kun löysin yhdestä osto- ja myyntiliikkeestä jukeboxin ja päätin sillä sekunnilla hankkia sen siipalleni 30-vuotislahjaksi (joskus ystävän yllytystä voi myös osittain syyttää.. Ioanna oli kanssani ostohetkellä. Meillä on huono vaikutus toisiimme kaupoissa!) Maksoin jukeboxia osamaksuna joka kuu, kunnes se sitten oli vihdoin minun. Ei, se oli vihdoin hänen, siippani.

Ostohetkellä en tullut tietenkään ajatelleeksi sitä, että mahtuuko tämä vehje kotiimme vai ei. Kunhan nyt vain maksoin itseni kipeäksi ja hankin kotiimme uuden huonekalun vaikka keittiönpöydän tilalle. Joudumme heittämään aamupalat jukeboxin päälle, onhan siinä tilaa. Tällä hetkellä tämä hieno kalu on putiikillamme, Retrobotissa. Jossakin vaiheessa sen on kuitenkin löydettävä paikkansa kotonamme, mutta ei ihan vielä.

Soitin sitä tänään putiikilla ja laitoin paperille ylös mikä kappale on minkäkin numerosarjan takana. Bob Marleyta, Maarit Hurmerintaa, Blondieta, Frediä.. suomalaista humpparenkutusta ja ulkomaisia hyviäkin sulassa sovussa. Kumeasti soiva peli, etten sanoisi! Mitä me millään keittiön pöydällä! Joskus järkivalinnat ovat niin turhia!

-annu-

I bought a jukebox for my husband as a birthday present. It was, oh so expensive, but isn't it great? It is little bit too big for our little home so I'll have to make some room for it... maybe I'll get rid of our kitschen table :)

Kevätmono karvalla

Aurinko! Asfaltti näkyy! Uudet RAIDALLISET Lola Ramonat jalassa!

Ei nyt hevostella. Vaikka kerrankin hieman paistaa, voi vilu vielä hyvän ajan verran yllättää. Mutta kah, näissä onkin mahtikarva! Pohjat ovat tosin niin tasaiset, että jäisellä tiellä olin melkein persuksillani tämän tästä. Eli vilu saa olla, mutta liukasta ei. Haastavaa!
Mutta hei, on ne hienot!

-annu-

I have new Lola Ramona boots. Love them! Warm enough for cold evenings but a little bit too slippery on snowy roads. But beautiful just the same!

Äänetönnä

Voihan A. Vogel!

Olen sairas. Räkätautinen. Yskäinen. Melkein poskiontelotäyteinen. Äänetön. Kurkkukipuinen. Enkä ole tässä hommassa ollenkaan hyvä. Tänään imuroin, tein leipää, tiskasin. Eilen pesin vessan, pyykkäsin. Vaikka sohvaamme rakastankin, on sinne pakotettuna oloni kamalan ahdinkoinen. Olen jopa toivonut korkeaa kuumetta, niin en voisi liikkua mihinkään.

Mutta, asiaan! Kävin apteekissa lekurireissun jälkeen vinkumassa, sillä kirjaimellisesti ääntä ei ollut nimeksikään. Apteekkari voivotteli ja haki lääkkeitäni. Hän vielä viimeiseksi ehdotti A. Vogelin kurkkusuihketta. "Vaikka se onkin luotaistuote." hän lisäsi. Oli kuullut asiakkailta hyvää palautetta suihkeen vaikutuksesta kurkkuun ja erityisesti ääneen. Ja kas, kyllä! Kun suihkin sitä, sain aikaiseksi hieman kuuluvamman äänen. Olen myös ollut angiina/poskiontelontulehdus-kierteessä, joten tämä desinfioiva suihke tuntui ihanan raikkaalta kurkussa. Suosittelen! Tämä voisi olla luennoitsijan perustarpeistoonkin kuuluva äänen kirkastaja.

Säälikää nyt vähän.

Tänään laitoin päähäni rusetin ja lisäsin jo punerviin poskiini poskipunaa. Jotta olisi edes hitusen tarhapöllöttömämpi olo. Pistin myös pääni ulos kattoikkunastamme ja nuuhkin, mitä nyt tukkoisen nenän kanssa voi nuuhkia, ei oikein mitään. Mutta silti. Olin onnellinen auringosta.

Älkää sairastuko! Tai jos olette jo sairastuneet, parantukaa! Ja jos olette jo parantuneita, älkää hankkiko jälkitauteja! Terveellistä päivää joka iikalle, pus!

-annu-

I am tired being sick. It is just so frustrating to stay in bed all the time. 
I bought A. Vogels throat spray. It is wonderful! Freshes your throat instantly!
Stay healthy!

Siivekäs naulakko

Tällainen löytyi joskus kirpparilta ja sittemmin jostain tavararöykkiöstä lojumasta. Nyt kakadut pääsivät esille ja naulakko sai tarkoituksen kaulakorujeni roikottajana.

I thrifted this rediculously cool rack a while back but the poor birdies didn't get to fulfill their purpose until now. Perfect for necklaces!

-ioanna-

Epun blogihaaste: kysymyksiä bloggareille

Epun haasteen viimeinen osa oli haastaa muita bloggareita vastaamaan meidän kysymyksiimme. Haastamme Jeminan, Lauran ja Vivin & Kallen kertomaan 11 satunnaista asiaa itsestään, vastaamaan meidän kysymyksiimme sekä jakamaan haastetta eteenpäin. Tässä utelumme:

1. Minkä ihmevoiman haluaisit (esim. lentäminen, näkymättömyys tms.)

2. Mikä oli haaveammattisi lapsena?

3. Marty McFly kutsuu sinut mukaansa Delorianiin aikamatkalle. Minne menet?

4. Poikkeuksellinen kirja, elokuva ja kappale.

5. Koska koit viimeksi oivalluksen? Mitä hoksasit?

6. Joudut hyökkäyksen kohteeksi. Kumman vastustajan valitsisit: 12 ankan kokoista hevosta vai yksi hevosen kokoinen ankka? Miksi?

7. Jos voisit tavata kenet tahansa, kuka olisi valintasi? Miksi?

8. Kolme parasta puoltasi ulkoisesti? Kolme parasta luonteenpiirrettäsi?

9. Mitä haluat saavuttaa? Asiat voivat olla pieniä tai monen vuoden työn tulosta.

10. Ketkä ovat kaksi elämääsi vaikuttanutta ihmistä, joille haluaisit pitää kiitospuheen? Miksi juuri he?

11. Mitä toivot tulevalta kesältä?

-ioanna&annu-

We're continuing Eppu's challenge.

Epun blogihaaste: vastauksia kysymyksiin

Tässä Epun haasteen toinen osa eli vastaukset hänen kysymyksiinsä:



1. Mitä näet edessäsi?
Läppärin ruudun, sekaisen putiikin takahuoneen, kasan silitettäviä vaatteita. Kesän, aikaa rakkaan kanssa, helpotusta.

2. Millainen on sinun mörkösi?
Raha on ikävin mörkö, jonka tiedän.

3. Kuuletko musiikkia? Millaista?
Juuri nyt soi Marvin Gayen Sexual Healing.

4. Mihin sinä tapaat kompastua?
Konkreettisesti kompastun ihan mihin vain. Olen todella kömpelö. Kerran kompastuin seisoessani paikoillani. Oikeasti. Kuvainnollisestikin taidan kompastella itseeni. Haluan aina tehdä useaa asiaa kerralla ja koska pidän niin monesta ja innostun helposti, on minulla aina liikaa rautoja tulessa. Koetan opetella keskittymään ja tekemään valintoja. Uskon, että tässäkin asiassa vähemmän on enemmän.

5. Kun kurkistat lapsuuteesi, miltä siellä tuoksuu?
Välimereltä, Kreikan mummon lihapullilta, isän pölyisiltä LP-levyiltä, Comfort-huuhteluaineelta, nurmikolta, hyppynarua tiukasti pidelleiltä hiekkaisilta ja hikisiltä käsiltä, muurinpohjaletuilta, kloorilta, My Little Pony -muovilta, kirjan sivuilta.

6. Missä kävit eilen?
Putiikilla ja Salessa kahdesti.

7.Tämä on matka-arkkusi. Mitä laitat sinne?
Hmmm...riippuu kai minne matka! Jos paluuta ei olisi, pakkaisin mukaan vaatteita ja kempsuja, joitain valokuvia, äidiltä ja mummolta saadut korut, vanhat päiväkirjat, tyhjiä vihkoja ja kyniä, The Roald Dahl Treasury -kirjan ja reseptikirjani. Jos perillä olisi sähköä, myös tietokoneeni, puhelimeni ja laturit. Jos matka-arkku olisi valtava, tunkisin mukaan muruni.

8. Mikä lause liikautti jotakin sinussa?
"And I want you to know I am both happy and sad and I'm still trying to figure out how that could be."
– Stephen Chbosky: The Perks of Being a Wallflower (kirja ja elokuva)

9. Mikä käynnistää sinut?
Järjestely. Vaatteet kaappiin, tiskit altaaseen, kynät purkkiin, pyykit koneeseen, päiväpeitto paikalleen ja kas, olen käynnissä. Sitten vain oikeiden hommien kimppuun samalla teholla.

10. Mitä haluat tehdä?
Kertoa tarinoita, olla äiti, oppia ajamaan autoa kunnolla, sukeltaa, nauraa vatsani kipeäksi, pussailla, syödä hedelmiä puusta ja marjoja puskasta, olla hirvittävän onnellinen.

11. Jos tässä olisi ovi niin minne se veisi?
Kreikan mummon luo. Tai ehkä Huvikumpuun tai Tylypahkaan.

-ioanna-



1. Mitä näet edessäsi?
Tietokoneen ruudun, punaisen lampun, kettu-terottimen. Kevään, pyöräilykelin, jännittäviä asioita, jotka liittyvät uuden oppimiseen. 

2. Millainen on sinun mörkösi?
Minulla on monta mörköä.
Myöhästely on minun oma henkilökohtainen ja sisäinen mörköni, olen alkanut toden teolla miettiä mistä se johtuu ja miten siitä voi parantua. Jos joudun kontrolloinnin kohteeksi, tukahdun. Voiko myöhästely olla sitä, että jollakin alitajuntaisella tavalla kapinoin sääntöjä vastaan? Tämä on kummallista, sillä en halua aiheuttaa vaivaa muille ihmisille. Paradoksi.
Ulkoisena mörkönä näen rahan. On ollut mukavaa olla kuitenkin köyhäkin, en usko liiallisten rahamäärien antavan minulle onnea. Mutta että tulisi toimeen tai rahaa ei tarvitsisi aina miettiä, se olisi mukavaa.

3. Kuuletko musiikkia? Millaista?
Tällä hetkellä musiikki ei raikaa. Mutta juuri kuuntelin putiikilla jukeboksia, josta tuli vaikka mitä hassua. Nauratti.

4. Mihin sinä tapaat kompastua?
Maton kulmiin, kynnyksiin. Kerran melkein lensin kahvilassamme yhden asiakkaan syliin. Onneksi niin ei käynyt, sillä käsissäni oli valtavasti tiskiä.
Kompastun depressiivisyyteen. Olen innostuva ja ahdistuva, toisinaan ahdinko vie voiton. Onneksi kuitenkin perusluonteeni on hilpeähkö, joten synkkyys ei jatku loputtomasti. Ja kuitenkin rakastan melankoliaa. Nämä ovat tällaisia pääjuttuja, joita ei kai tule koskaan tajunneeksi.
Kompastun omaan puhumattomuuteeni. En välttämättä kerro, jos jokin risoo. Mutta en jää pitkiksi ajoiksi muhimaan asioiden kanssa, elämä jatkuu.

5. Kun kurkistat lapsuuteesi, miltä siellä tuoksuu?
Äidin leipomuksilta! Pullalta, sämpylöiltä. Puutarha tuoksui, marjapuskatkin. Äidin mehumaija heitti koko suureen kotiimme oman tuoksunsa. Mummulassa tuoksui pipareilta, lätyiltä. Tätini tuoksui voimakkaalta hajuvedeltä. Vintti tuoksui pukuleikeiltä, sahanpurulta. Itse tuoksuin pihaleikeiltä, lähimetsältä, leikkimökiltä, kirjoilta, lähirannalta. Uin kuin hullu.

6. Missä kävit eilen?
Portsan K-kaupassa ja putiikilla. Ilta kului kotona oman siipan kera. Nukahdin sohvalle jo kymmeneltä!

7.Tämä on matka-arkkusi. Mitä laitat sinne?
Tyhjän vihon ja kyniä, mukavia vaatteita, hulluna kosmetiikkaa ja muita puteleita, kameran, kirjoja. Joskus olisi mukavaa lähteä ilman puhelinta. Mutta se tuskin tulee tapahtumaan. Oman siippani haluaisin mukaan vaikka väkisin. Hän on parasta matkaseuraa mitä tiedän. Matka vahvistaa parisuhdetta, ainakin me olemme huomanneet tämän.

8. Mikä lause liikautti jotakin sinussa?
Nyt tulee monta!
“To be yourself in a world that is constantly trying to make you something else is the greatest accomplishment.” Ralph Waldo Emerson
“It is never too late to be what you might have been.” George Eliot
“Imperfection is beauty, madness is genius and it's better to be absolutely ridiculous than absolutely boring.” Marilyn Monroe

9. Mikä käynnistää sinut?
Muutama kirjoitettu lause, mielellään sivullinen. Saan päätä selvitettyä heti aamusta. 
Kahvi. Rakastan kahvia. Paljolla maidolla, suuresta kupista.
Pitkä suihku, kosteusvoide, hajuvesi, meikit, puhtaat vaatteet. Kuulostaa ehkä pinnalliselta, mutta kun on puhdas ja kaunis olo, pääsee paremmin vauhtiin.

10. Mitä haluat tehdä?
Kirjoitin juuri viime viikolla listaa aiheesta.
Haluan laulaa (mennä laulutunneille, kuoroon), haluan kirjoittaa, haluan liikkua (joogata ja jumpata), haluan oppia uutta (tämä toteutuu piankin koulun työharjoittelun ja kesän jännän työprojektin kautta), haluan ajatella positiivisemmin, haluan olla valittamatta. Haluan olla ajoissa!
Haluan saada puutarhan, päästä siipan kanssa matkalle, oppia soittamaan jotakin soittimistani, olla onnellinen, rehellinen, lapsellinenkin. 
Osa meni aiheen ohi, mutta menköön.

11. Jos tässä olisi ovi, niin minne se veisi?
 Joko Jerusalemiin tai Krakovaan. Tokiokin käy!

-annu-

This is the second part of Eppu's challenge, answering her 11 questions.

Epun blogihaaste: satunnaisia asioita

Ihana ystävämme Eppu haastoi meidät blogissaan kertomaan itsestämme hiukan enemmän ja jakamaan haastetta eteenpäin:

"Kertokaa siis yksitoista satunnaista asiaa itsestänne, vastatkaa kysymyksiini ja tehkää 11 kysymystä joillekin blogia pitäville."

1. Olen sairastanut vesirokon kahdesti. Kerran äitini kohdussa ja kerran 12-vuotiaana.

2. Kävin Englantilaista koulua eskarista lukioon. Seitsemännelle luokalle saakka koulua pyöritti joukko katolilaisia nunnia. Minun lempinunnani oli matematiikan opettajamme, punapäinen Sis. Claire Ann, jolla oli tapana juoda todella paljon teetä ja laulaa "Rise and shine and give God the glory". Mitäköhän hänellekin kuuluu nyt?

3. Olen lapsuudessani fanittanut mm. Michael Jacksonia ja Madonnaa (80-luvulla) sekä New Kids on the Blockia (Joe oli mun lemppari), Oasista ja Leonardo DiCapriota. Hurahdan yhä helposti sarjoihin, hahmoihin ja kinnostaviin ihmisiin. Tämän hetkisiä ihastuksen kohteitani ovat HBO:n Girls, Jennifer Lawrence sekä New Girlin Nick.

4. Luulin lukioikäiseksi saakka, että Don Quixote kertoo kuumasta aasista.

5. Poseerasin lapsena Neulelehden sivuilla (ja kannessakin!). Olin melkoinen linssilude, joten silloin tällöin äiti vei minut studiolle ja minut puettiin kiireestä kantapäähään pörrölankaluomuksiin ja sain pousailla kameran edessä tosi starana.

6. Uskon sieluun ja siihen, että kaikella on tarkoitus.

7. Höpöttelen kovasti itsekseni. Saatan harjoitella hankalaa kanssakäymistä varten tai pitää vaikkapa kiitospuhetta Oscar-gaalassa.

8. Opin juomaan kahvia vasta omassa kahvilassani.

9. Minut on nimetty isoäitini mukaan, kuten Kreikassa on tapana. Sukunimeni tarkoittaa "musta Mikael". Esi-isäni olivat kapinallisia ja murhasivat Kreikan ensimmäisen presidentin tapaisen.

10. Olen ollut töissä mm. Olympiastadionilla, Linnanmäellä, elokuvateatterissa sekä kiertävässä huvipuistossa.

11. Lapsena saatoin nukkumaan mennessä valittaa: "Äiti mulla marssii korvissa." Kukaan ei tiennyt mitä se tarkoitti, mutta aika ajoin laskiessani pääni tyynyyn kuulin korvassani marssimisääntä. Noin neljä vuotta sitten se tapahtui uudelleen ja tajusin, mistä on kyse: jos korva on sopivasti rutussa, pulssi kaikuu korvassa ja se, jos mikä, kuulostaa marssimiselta.

-ioanna-



1. Väitin lapsena, että nimeni on Jeesus. Häiritsin seurakunnassa erästä tilaisuutta ja yksi täti väitti äidilleni, että olin riivattu lapsi. Äiti oli vihainen. Ei minun nimiehdotuksestani vaan muiden härskeistä kommenteista.

2. Olen liftannut Ruotsin läpi Tanskaan kahdesti. Matkat olivat ikimuistoisia. Olen onnellinen, että olin niin uhkarohkea lähtiessäni.

3. Minulla on silmissä poimut. Siis tuossa silmien sisäkulmissa. Kenelläkään perheestäni ei ole sellaisia. Olen muutenkin paljon lättänämpi naamasta kuin muut sisaruksistani tai vanhemmistani. Heillä on kunnon klyyvaritkin, mulla vain tällainen pyörylä.

4. Rakastan Puolaa. Haluaisin joskus asua siellä. Puolalaiset melankolisine tapoineen ovat ihastuttavan synkkiä. Eivät tee numeroa itsestään.

5. Halusin lapsena kapellimestariksi. Minulla oli radion antenni tahtipuikkona. Musiikki on ollut perheellemme aina tärkeää. Kun joku uusi ihminen on syntynyt perheeseemme, on ollut iso juttu laulaako kyseinen uusi tyyppi nuotilleen vai ei.

6. Olen täti yhdelletoista ja isotäti kolmelle ihmiselle. Perheemme on siinnyt aika tavalla.

7. Pureskelen kynsiäni. Se on kamalaa ja noloa! Näin vanhana akkana!

8. Osaan meikata ja lakata kynsiä liikkuvassa pikkuautossa tai bussissa. Lapsena maalasin huulipunan toivossa huuleni kynsilakalla. En suosittele.

9. Osaan pyytää anteeksi. Joskus pyydän liiankin hanakasti. Se liittyy kiltin tytön syndroomaani.

10. Pelkään verikokeita ja neuloja. Jos vain pystyisin, haluaisin olla ambulanssin ensihoitaja. Olen hyvä kriisitilanteissa, en mene paniikkiin.

11. Kaipaan omaa tilaa. Mieheni on merimies, joten hän on paljon poissa kotoa. Liian täyteen ahdettu kalenteri ja tapaamisrysä on tuskaisaa. Mieluummin näen yhtä silloin ja toista tällöin ja voin keskittyä aidosti tapaamaani ihmiseen.

-annu-



Eppu challenged us to tell a few random facts about ourselves. Did you know that I used to think Don Quixote was about a hot donkey and Annu has hitchhiked to Denmark?

Tummuin ja huulenikin punasin

Ja näin otin siitä todistukseksi vielä kuvankin.

Uusi punani on MAC:in Lady Danger. Oranssinpunainen on toki vaaraa aiheuttava ja sangen hälyttävä väri. Tykkään!

-annu-

My hairdresser colored my hair and I bought a new lipstick. My whole head in new colors! I like it!

Demetri Marten

Kuva / Photo

Viime aikoina olen suoriutunut kotitöistä naureskellen kiitos Demetri Martinin. Kreikkalaisamerikkalaisen koomikon tyyli on naivin toteava ja hänen irralliset huomionsa arkisista asioista huvittavat vielä kolmannellakin kuuntelukerralla (tai kenties se kertoo enemmän minusta). Joskus vitsejä säestää musiikki tai Demetri ottaa apuvälineeksi fläppitaulun.

Demetriä pääsee kuuntelemaan mm. Spotifyssa ja on YouTubessakin muutama video. Pistä sinäkin vitsit pyörimään taustalle, lupaan että tiskivuori hupenee rattoisasti.

Kuva / Photo

"I heard this lady say “I love kids.” That’s nice, a little weird though. It’s like saying “I like people, for a little while.” How old are you? 14? Fuck off!” You can say “I love kids” as a general statement, that'’s fine. It'’s when you get specific that you get in to trouble. Like “I love twelve-year-olds.”"

Demetri Marten has been entertaining me through my chores lately. Try him out on Spotify or YouTube!

-ioanna-

Melkein mustetta

Sain Ioannalta joululahjaksi leikkitatskoja. Oi, kyllä!

Olen läiskinyt ankkureita, kyyhkysiä, ruusuja ja purjelaivoja käsiini kuin mikäkin. Ne ovat parhaita, kun haluaa miettiä vielä tovin minkä kuvan ihan oikeesti ottaisi ja mihin. Jee!

Katso lisää: http://tattly.com/collections/all/hand-drawn

-annu-

Ioanna gave me tattoos for christmas present. Well, they're not real but aren't they great? I'm one happy fake tattoo girl!

Öljyhuuhtelu

Luin netistä intialaisesta ayurveda hoitokeinosta, öljyhuuhtelusta ("oil pulling"). Käytännössä se tarkoittaa öljyn purskuttelua suussa noin 20 minuuttia. Fanit kertovat menetelmän paitsi parantaneen suun kuntoa myös tuovan helpotusta päänsärkyihin, ihottumiin, astmaan, nivelkipuihin, tulehduksiin, ruoansulatukseen, painonpudotukseen ja vaikka mihin.

Minusta öljyn purskuttelu kuulosti todella etovalta ja 20 minuuttia suorastaan kidutukselta. Ajattelin joka tapauksessa kokeilla, sillä viime aikoina hammastani on vihlonut vietävästi, ikeneni ovat oireilleet ja sekä hammaslääkäriltä että suuhugienistiltä tuli palautetta hammasvälien kunnosta.

Hoito on parasta suorittaa heti aamulla, sillä sitä ennen ei saa syödä tai juoda neljään tuntiin. Öljyksi suositellaan ph-syistä kylmäpuristettua seesami- tai auringonkukkaöljyä. Suuhun otetaan noin ruokalusikallinen öljyä ja sitten sitä purskutellaan noin 20 minuuttia. Liikkeen ei tarvitse olla voimakas, riittää että öljyä siirtelee edestakaisin kaikkien hampaiden välistä. 20 minuutin jälkeen öljy syljetään pois ja suu huuhdellaan voimakkaasti suolavedellä purskutellen. Tämän jälkeen kannattaa vielä harjata hampaat ja kieli.

Öljyn sekoittuessa sylkeen seos vetää puoleensa bakteereja, myrkkyjä yms. Homma perustuu siis kemiaan. Olen kokeillut menetelmää nyt noin kuukauden, keskimäärin kolme kertaa viikossa. Lopputulos: suuni voi paremmin kuin koskaan! Heti ensimmäisellä kerralla suustani katosi afta. Noin vaan, paf! Ikenieni kunto parani ensimmäisellä viikolla ja hampaani tuntuvat nyt puhtaammilta. Hammaslankaakaan ei tarvitse käyttää yhtä usein kuin ennen, sillä hammasvälini ovat entistä puhtaammat. Saa nähdä vaikuttaako hoito myös hammaskiven muodostumiseen.

Muita eroja en ole huomannut, mutta suun hoitoon öljyhuuhtelu on todella suositeltavaa. Pari ensimmäistä kertaa öljy maistui ja tuntui aluksi ällöttävältä. Makuun ja koostumukseen tottui onneksi nopeasti. Kiireessä hommasta ei tule mitään, mutta letkeämpinä aamuina suunnistan aina suoraan sängystä öljypullolle. Jos suusi ei ole ihan huippukunnossa, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Tämän edullisempaa ja helpompaa suunhoitokeinoa saa hakea.

I've been trying out oil pulling for about a month now (approx. 3 times per week). It's an old Indian ayurveda method that's supposed to cure everything from gum to liver disease. Basically it means swishing oil in your mouth for 20 minutes. The oil and saliva mix and pull out bacteria and toxins before they are released to your body. It's chemistry, go figure. So I don't know about the rest of my body, but my mouth has never been healthier! My gums stopped bleeding and my teeth are a lot cleaner now, especially between my teeth, which means I don't have to floss as often. If your mouth could do with some help, I definitely recommend giving oil pulling a go. Besides, it's cheap, easy and not at all as gross as it sounds.

-ioanna-