Seitsemän vanhusta ja Intia

Kävin lauantaina elokuvissa katsomassa The Best Exotic Marigold Hotel -nimisen leffan. Älä anna kömpelön nimen häritä, sillä kuva on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan elokuva kertoo toisilleen tuntemattomista senioreista, jotka lähtevät Intiaan viettämään eläkepäiviään. Vaikka elokuvan juoni ja tarinat eivät olleet mullistavia, olivat hahmot ja heidän kohtalonsa koskettavia. Myös rauhallinen kerronta ja luonteva keskustelu olivat mukavaa vaihtelua jenkkipätkien näsäviisaaseen sanailuun.

Henkilöhahmot ja näyttelijät olivat tämän elokuvan suurin meriitti. Oli virkistävää seurata aitoja ihmisiä, joilla on ruttuja ja makkaroita ja ohut tukka. Ihmisiä, jotka eivät yritä olla nokkelia ja esittää vahvoja vaan uskaltavat olla tunteissaan vilpittömiä ja suoria, juuri sellaisia kuin ovat kolhuineen ja säröineen. Päähahmoilla on kaikilla omat taakkansa kannettavana, yksi on leski ja toisella nuoruuden teot painavat. Yhtäällä elämä on eletty muita varten, toisaalla taas kaivataan rakkautta ja läheisyyttä. Usein vanhukset kuvataan yhteiskunnasta erillisinä, tapoihinsa kangistuneina ja luovuttaneina, kuin he olisivat hypänneet kyydistä aikoja sitten ilman minkäänlaista aikomusta jatkaa matkaa. Teema nousee esille tässäkin elokuvassa, mutta nämä hahmot eivät ole uhreja. Vaikka päähenkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia, heitä yhdistää sinnikkyys ja elämänilo – elämää eletään loppuun asti! Mukavaa vastapainoa eläkeläisrintamaan toi hotellin nuori ja innokas omistaja omine ongelmineen.

Roolisuoritukset olivat onnistuneita, osiinhan oli pestattu brittinäyttelijöiden parhaimmisto. Maggie Smith (mm. Harry Potter, Downton Abbey) loisti kiukkuisen ja eristäytyneen mummon roolissa, ja hänen rinnallaan säteilivät päärooleissa Judi Dench (mm. useiden James Bondien M), Bill Nighy (mm. Love Actually, Pirates of the Caribbean 2 & 3), Tom Wilkinson (mm. Michael Clayton, Eternal Sunshine of the Spotless Mind), Penelope Wilton (mm. Downton Abbey, Matchpoint), Celia Imrie (mm. Bridget Jones -elokuvat) sekä Ronald Pickup (mm. Holby City).

Hahmojen ja näyttelijöiden lisäksi pidin suunnattomasti myös tavasta, jolla Intia tuli elokuvassa esille. En ole matkustanut Savonlinnaa idemmäksi, joten mielikuvani Intiasta pohjautuu pitkälti elokuviin ja televisioon. Yleensä maa kuvataan joko värikkäänä Bollywood-musikaalina tai likaisena kaaoksena, mutta tässä elokuvassa päästiin varmasti lähemmäksi totuutta. Intia oli elämän kolhima, mutta suunnattoman kaunis, samanaikaisesti meluisa ja rauhallinen, vanhoollinen ja moderni. Kunnioitettavassa iässä meistä kai jokainen on vastakohtia pullollaan.

I went to see The Best Exotic Marigold Hotel this weekend and I really enjoyed it. It's about a group of pentioneers who go to India to spend their retirement. I loved seeing a movie about real, genuine people and their stories, joys and sorrows. I really appreciated the characters and the cast was incredible. I also liked the way India was depicted, not as a colorful Bollywood musical or a dirty chaos but as something in between. So don't let the clumsy title trick you, go see it!


-ioanna-

Kuvat / Pictures video, 1, 2, 3