keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Äidin kumppareissa

Hyr, viluttaa.
Viime kesänä, kun helle lelli autuaasti monta kuukautta, vihasin sitä sydämeni pohjasta. Ehkä siksi, koska kaikki päivät aamuvarhaisesta iltamyöhään vietin kahvilani kuumassa keittiössä ja tiskin takana. Kesä oli minulle vain hikeä ja kalpeaa ihoa ja ainaista työn paiskimista. Töitä piisasi toki syksyllä ja talvella ja keväälläkin, mutta kesällä kaikki ne ihanasti ruskettuneet ihmiset viettivät lomiaan ja tulivat raukeina brunssille. Ja me olimme katkeria.

Ei minua viluinen kesä haittane. Tai edes sadepäivät. Olen onnellinen, kun saan nauttia tästä vuodenajasta, pysähtyä toviksi silloin tällöin. Tänäänkin, kun sade oli juuri lakannut, laitoin jalkaani äidin kumpparit (olen Nokialla pikavisiitillä), lompsin pullan ja kahvin kanssa takapihalle ja tuijottelin menemään. Vihreää, värejä, raikkautta ja aivan hurjasti lintuja! Takapihaltamme löytyy puu, missä on neljä (kyllä, neljä) linnunpönttöä. Sen puun lisäksi pönttöjä on myös muissa puissa ja räystään alla ja etupihalla pajun kätkössä ja ties missä. Kirjosiepon poikaset huusivat vaativasti lähimmästä pöntöstä ja emo lensi pihan poikki milloin mikäkin muona suussa. Vaativaa jälkikasvua.

Kahvia ja pullaa!
Vilja vihreällä.
Aurinko on armas.

Sitä kun lapsena tottui suureen pihaan ja takapihan portista avautuvaan metsäkaistaleeseen, on hankala sopeutua pihattomaan elämään enää koskaan. Tai ehkä olen vain liian hankala, mutta niin se vain nyt on. Portsassa meillä toki on yhteispiha muiden puutaloasukkaiden kanssa, mutta olisi ihanaa, jos minulla olisi oma plänttini. Onneksi lähellä kotiamme on kuitenkin Turun Linnan puisto, mikä on lempipaikkani. Siellä on lääniä levittäytyä pitkäkseen ilman, että joku ventovieras urpo tulee viltin viereen syömään eväitään.

Aidan takaa aukeaa metsäkaistale. Siellä olivat majat ja leikit.
Maailman piskuisin etana.
Kunhan kypsytte, niin olen teitä noukkimassa.
Kesäotsis!
Neljän pöntön puu.

Toivoisin muutamaa hellepäivää, jotta pääsisin Ruissaloon ja mereen uimaan. Mutta mikä kiire tässä on. Ehtiihän sitä heinäkuussa tai elokuussakin. Satoi tai paistoi, ihanaa silti! Kesä!

-annu-

Last summer was awful. We were working all the time in our café and we weren't able to enjoy any lovely summerdays. But now it is different. I have time to relax and just hang around. I don't mind whether it rains or shines. Finnish summer is always beautiful, lots of colours, lots of light. 
I was sitting in my parent's backyard with a cup of coffee and a bun. It had just stopped raining so everything was wet, the air was very fresh. I really enjoyed that moment. Didn't even care that it was little bit cold. Summer, after a long time I am in love with you! Hope you all have time to love it too! Kisses!
-annu-

1 kommentti:

  1. lahkeet saappaiden päällä olis nätimpi!

    VastaaPoista