torstai 4. heinäkuuta 2013

Salainen resepti vuosien takaa

Öööö... ei me kyllä mitään verta siihen laitettu. Eikä ironiaakaan – rautajauhepurkissa tosin luki IRON. Mielenkiintoiset mittayksiköt noin muutenkin.
Yksi parhaista lapsuuden ystävistäni oli serkkuni Mikko. Kesälomaan kuului aina sekä minun reissuni Kouvolaan, että Mikko-serkun visiitti Helsinkiin. Kouvolassa saatoin ostaa Pirkan päärynämehujääpuikkoja K-kaupasta. Ne maksoivat 60 penniä ja maistuivat taivaalta. Erityisesti siksi, että kotona en saanut mehujäätä, "koska se on pelkkää lisäainetta ja sokeria". Kun Mikku matkusti Helsinkiin, piti meidän ajaa raitiovaunulla Stockmannille ja käydä Eläinmuseossa.

Vaikka lomamatkoihin kuulikin ne tietyt jutut, joka kesään kuului jokin tietty juttu, johon hurahdimme täysin. Yhtänä kesänä Kouvolassa ei muuta tehtykään kuin pelattiin keinupersistä. Seuraavana vuonna keinuleikit olivat jo ihan last season ja tilalle oli tullut majojen rakentaminen. Raksahommista siirryttiinkin sitten vuoden päästä elokuvahommiin. Ja niin edelleen.

Vuoden 1990 kesäloma oli siitä erityinen, että silloin yhteinen helsinkiaika vietettiin kemistihommissa. Olin saanut Kreikan Papulta lahjaksi kemistisetin, johon kuuluivat pipetit, petri-lautaset ja koeputket sekä liuta aineita ja ohjeita erilaisia kokeita varten. Perustestien jälkeen siirryimme tekemään omia kokeiluja ja täydensimme tököttivarastoamme keittiön kaapeista.

Aikamme säädettyä tapahtui jotain todella jännittävää. Sotkemamme aine alkoi kuohua koeputkesta pöydälle ja pian sitä oli joka puolella! Kun aloimme siivota pöytää, hoksasimme, että mönjä oli kiinnittänyt papereita kiinni toisiinsa ja pöytään ja piirustusalustaan ja vaikka minne. Olimme siis kehittäneet liiman! Kirjoitimme äkkiä muistiin reseptin ja koska töhnä oli väriltään sinistä, se sai nimekseen Siniliima.

Viime viikolla siivotessani löysin valokuvieni lomasta tuon tärkeän dokumentin ja muistelin lämmöllä kesää 1990. Taitaa olla korkea aika nähdä taas Mikko-serkkua. Mitä lie keksimmekään tällä lomalla!


I recently found a treasure among my old photos: mine and my cousin Mikko's recipe for blue glue! It's something we invented on our summer holidays in 1990, when we were playing with a chemistry set my papou gave me. What fond memories.

-ioanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti