Kasvissyöjä kuukaudeksi

Olen pitkään suunnitellut kasvisruokavalion kokeilua kuukaudeksi tai pariksi, sillä pidän vegesapuskasta todella paljon ja epäilen, ettei liha oikein sovi minulle. Jostain syystä homma on vain jäänyt, mutta Docventuresin innoittamana lokakuussa otan härkää sarvista! Tai tässä tapauksessa kai lanttua juurista.

Minusta lihan syömisessä ei itsessään ole mitään pahaa, mutta tehotuotanto on suorastaan kammottavaa. Siksi koetan jatkossa ostaa lihat luomuna ja läheltä sekä korvata lihaa kasviksilla. Esimerkiksi leivälläni tai pizzassani en lihaa tarvitse. Hyvä pihvi on hyvä pihvi ja lihapullissa liha on melko oleellinen aines, mutta esimerkiksi makaronilaatikon liha on vain täytettä, jonka tilalle voisin helposti valita jotain muuta.

Katsotaan, kuinka käy. Uskallatko lähteä mukaan?

I'm gonna try a vegetarian diet in October. Care to join me?

-ioanna-

PS Docventures on muuten parasta suomalaista tv:tä aikoihin. Suosittelen. YLE 2 tiistaisin klo 22.10 alkaen, ensin dokumentti ja sitten keskustelua aiheesta.

Music is what feelings sound like

Jos elämäni olisi elokuva tai tv-sarja, juuri tässä kohtauksessa soisi Sin Cos Tanin Limbo. Hillityn menevä, hieman haikea. Jotain alkusoiton ja epilogin väliltä. Tyyntä myrskyn edellä. Tai jotain.

If my life were a movie or TV-show, in this scene, Sin Cos Tan's Limbo would be playing in the background. Luckily, it's a wonderful tune. 

-ioanna-

Alles Gute Vintage

Pääsin edellissunnuntaina varsinaiseen vintagen ihmemaahan. Sauvossa, jossain kiemurtelevien pikkuteiden ja peltojen seassa, eräs pariskunta pitää suuressa piharakennuksessaan vintageliikettä, jossa seinät, pöydät, hyllyt ja tangot notkuvat kalleuksia viime vuosituhannelta. Tavaraa on aivan tajuttomasti; olisin voinut viettää aarreaitassa vaikka koko viikonlopun.

Myymälä toimii vanhan aitantapaisen kolmessa kerroksessa sekä pihapiirissä, ja myynnissä on rekkikaupalla vaatteita, riveittäin asusteita, läjittäin koruja, hyllyittäin kirjoja ja lehtiä, kiitettävästi huonekaluja sekä valtava määrä pientavaraa. Hinnat ovat kohtuulliset ja omistajat asiantuntevaa sakkia. Kun ensi kerralla Sauvon suunnalla liikut, seuraa ihmeessä kirppariopasteita. Alles Gute Vintage palvelee kesällä joka päivä klo 10–20 ja talvellakin viikonloppuisin.

Tervetuloa tonkimaan!

Let there be light.

Takkitaivaassa roikkui turkkeja joka koossa ja mallissa.

Valikoimaa oli reilusti myös miehille.

Eräs kenkähylly.

Kunpa Eeva näyttäisi yhä tältä.

Katossa roikkui mm. prätkäkamoja, pukuja ja nahkaisia hapsuvaatteita.

Mukaani tarttui tuo vihreä villatakki sekä pinkit kasarikorvikset. 

Somewhere in Sauvo (about 40 km from Turku) there's a vintage haven and last Sunday I was lucky enough to rummage through its hidden stash. I could have stayed there for days. This time I found a green wool cardigan and some pink earrings from the 80's, but I'll be sure to return. Luckily Alles Gute Vintage is open throughout winter too.

-ioanna-

Saunaan!

Saunassa on ihmisen hyvä olla. Siellä murheet ja huolet painuvat hetkeksi lauteiden alle ja keho sekä mieli saavat höllätä.

Meillä on taloyhtiössämme maailman mainioin sauna. Sitä tulee käytettyä aivan luvattoman harvoin. Se on sääli, sillä jokaisen saunakerran jälkeen on niin hitsin hyvä fiilis.

Varasin saunavuoron vain itselleni, kasasin pesuaineet ja naamiot ja eväät ja painelin keskellä kirkasta sunnuntaita saunomaan. Istuin lauteille ja kävin välillä (pyyhkeen kera!) pihalla nuuhkimassa syksyistä ilmaa.

Sunnuntai-sauna on vahvoilla. En pidä viikon päättävästä pyhästä, sunnuntaissa on ollut aina sellainen apea kaiku. Sunnuntai-saunassa saa pestä koko viikon pois ja kun olo on super-raukea, ei jaksa märistä turhista. Sen kun vain menee sohvalle pötköttämään ja on vain!

Omatekoinen kuorintavoide kosteusvoiteesta ja merisuolasta.

Lähde sinäkin saunaan! Yksin! Ja muista eväät!
Pappa-vichy ja smoothie olivat mainiot valinnat. Leivänkin jaksoin syödä, mutta suklaakakkusen kanssa teki jo tiukkaa.

We have very nice sauna in our condominium. We don't use it very often, but we definitely should. I went to sauna all by myself and it was very relaxing. I am planning to choose sunday as my sauna day, so I can just relax and let the new week start with high hopes. Sauna penches are comforting! 

-annu-

Munakoisokkaat

Perhaat keksinnöt ovat vahinkoja. Munokoisokkaani lukeutuvat ehdottomasti "hups-tulipa-mieletöntä"-kategoriaan. Ne syntyivät nälästä, kiireestä ja jämistä, mutta vastaisuudessa valmistan niitä varmasti myös aikomuksella.

Munakoisokkaat (pellillinen)

Munakoiso viipaloituna (n. 1 cm paksuisia paloja)
1 rkl oliiviöljyä
n. 2 dl tomaattikastiketta (esim. pastakastikkeen tai pizzakastikkeen jämiä)
1/2 kesäkurpitsa ohuina siivuina
pepperonisiivuja
juustoraastetta
oreganoa

Levitä munakoisoviipaleet leivinpaperin päälle pellille. Sudi siivut öljyllä. Levitä tomaattikastiketta siivuille ja sitten kesäkurpitsat ja pepperonit. Ripottele päälle juustoraastetta ja oreganoa. Paista 175 °C n. 10 minuuttia.

Täytteeksi voi lastata oikeastaan mitä vain. Think pizza. Passaa hyvin alkupaloiksi tai välipaloiksi. Tai jos on kova nälkä, koko pellillisen voi ilmeisesti syödä yksin.



I made the best dish kind of by accident. I was inspired by hunger, hurry, lazyness and leftovers. Basically I made tiny pizzas on eggplant slices instead of dough. So just slice up your eggplant, brush a little olive oil on the slices, pile on yummy fillings, top off with grated cheese and oregano and bake in the oven 175 °C for 10 minutes. It's the perfect starter, snack of finger food. Or if your famished, you can just devour the whole tray.

-ioanna-

Murehtimisen maisteri

Minä olen kova tyttö murehtimaan. Enkä jätä asioiden märehtimistä vain niihin todellisiin, elämässä oleviin kinkkisiin juttuihin, vaan saatan murehtia jopa jo ennalta kaikenlaista. Kuka meistä kuolee ensimmäisenä. Jos se olen minä, niin miten muut pärjäävät. Jos se on joku muu, niin miten minä pärjään. Tulenko koskaan pääsemään eläkkeelle. Saanko syövän tai jonkun muun kamalan taudin. Milloinkohan hampaaseeni tulee reikä ja on pakko mennä hammaslääkärille.

Lapsellista. Tai itse asiassa sitä tämä ei lainkaan ole, vaan ihan typerän aikuista. Ja jollain tasolla kauhean itseriittoistakin. Mitä se auttaa, minua tai ketään muutakaan, että myllään päässäni ikäviä asioita, joille en voi mitään? Olenko muka todella niin viisas, että yhtäkkiä keksisin ratkaisun syväjäädytykseen, että en menettäisi ketään läheistäni tai löytäisin taikasauvan, jolla parantaa kaikki hirveät sairaudet?

Suomalaisissa suonissa virtaa huoli ja murhe. Yhteiskuntamme pursuaa sääntöjä ja holhouksia, jotta mitään ei nyt vain pääsisi käymään. Murheessa on myös aina vähättelevä sävy negatiivisuuden lisäksi. Pelätään aina sitä kaikkein kamalinta vaihtoehtoa, koska me kaikki olemme kuitenkin niitä epäonnistujia, Aku Ankkoja.

Listasin omia tapojani taittaa murehtimiselta se kaikkein terävin kärki. Jos sinulla on omia kikkojasi murheen peittoamiseen, kuulisin niistä mieluusti. Annetaan huolien ja murheiden näivettyä kasaan!

Murheet multaan -lista:

Kirjoita aamusivuja. Olen varmasti vouhkannut sivuista aiemmin. Eli kun heräät, kirjoita aukeaman verran ihan mitä mieleesi tulee. Älä sensuroi, äläkä missään nimessä lue aiempien aamujen kirjoituksia. Anna käden viedä, nollaa aivot ja rationaalinen tapa pistää asioita ylös. Älä nolostu omista jutuista. Aamusivut herättävät, tuovat toivoa, sivuille tulee pistettyä yön aikana päässä muhineet murheet kuin huomaamatta ja päivä alkaa keveämmin.

Meditoi, hiljenny, rukoile. Uskot sitten mihin tahansa tai olet uskomatta, suosittelen hiljentymistä. Eräs tuttuni pistää vanhan meditointikasetin pyörimään, toinen keskittyy vain hengittämiseen. Tee tästäkin tapa. Kymmenen minuuttia aamulla tai illalla tekee ihmeitä ololle.

Luovu tavarasta. Päästä irti turhista kamoista. Parempi omistaa liian vähän kuin asua ahtaasti roinan keskellä. Siisti koti on puoli voittoa. Silloin omassa pesässä on paljon rentouttavampaa olla.

Kirjoita listoja. Mikä murheesi on? Pistä se paperille. Voitko tehdä sille jotakin? Kirjoita vaihtoehtoja ylös. Jos murheen ratkaiseminen ei ole käsissäsi, kirjoita sekin ylös. Muistuta itseäsi siitä.

Tee aarrekartta. Minä tein karttani nelisen vuotta sitten. Ja voinen sanoa, että kaikki karttaan laittamani asiat toteutuivat. Uusi kartta pitäisi tehdä pian, jo nyt jännittää mitä siihen tulee.

Ulkoile, liiku. Talvi tulee ja ajatus siitä, että lähtisin räntäsateessa rämpimään kohti kuntosalia tuntuu epämiellyttävältä. Mutta silti, se kannattaa. Vaikka tämä on ihan kaikkien tiedossa, että liikunta tekee mielelle hyvää, ainakin minun pitää välillä muistutella itseäni asiasta.

Laita kynä suuhun ja hymyile väkisin. Endorfiinit puskevat liikkeelle pelkällä tekohymylläkin. Joten vedä lärvi virneeseen, se on hyvää tekohengitystä kamalimpaan tuskaan.

Nuku pimeässä. Nuku tarpeeksi. Kadehdin muumeja, jotka saavat (vaikkakin fiktiivisinä olentoina) nukkua talviunta. Nukutaan mekin, tarpeeksi kauan ja pimeässä. Omat silmälappuni ovat minulle tuikitärkeät. Älä ainakaan nukahda sohvalle telkkarin siniseen valoon. Se ei tee unelle hyvää.

Kehu, naura, leiki. Kehu itseäsi, naura itsellesi ja jutuillesi, uskalla pelleillä ja hassutella.

Me olemme täällä vain tovin. Sadan vuoden päästä tällä pallolla on vain muutama ihminen, ketkä tietävät meidät nimeltä. Muutoin olemme unohtuneita, entisajan haamuja. Kamala ajatusko? Mielestäni myös helpottava. Se, mitä tänään murehdin, ei ole tässä maailmankaikkeudessa loppujen lopuksi tärkeää. Anna itsellesi siis lupa höllätä, antaa olla. Jokaiselle päivälle on oma murheensa, turha koko viikkoa on raahata mukanaan.

Leppoisuutta elämään!

Don't worry so much. Meditate, sleep enough, exercise, laugh, play, write morning pages. Be kind to yourself! 

-annu-

Odotuksia

Syksy tuntuu aina uudelta alulta, syynä siihen kai kouluvuoden lähtölaukaus, joka on ehdollistanut meidät ensimmäisten lehtien kellastuttua heti hankkimaan uusia kyniä ja vihkoja sekä ilmoittautumaan keramiikka-, ranskan alkeet tai mille lie napajoogakurssille. Samalla moni tuttu juttu tekee paluun. Näitä minä odotan:

Lizzy Caplan on pääosassa uudessa Masters of Sex -sarjassa. Kuva / Photo.

TV-sarjat! Vanhat suosikit kuten Prenthood ja New Girl tekevät paluun ja uusiakin tarinoita on luvassa. American Horror Storyn kolmas kausi sijoittuu New Orleansin noitaympyröihin (sarjan jokainen kausi on erillinen tarina) ja mm. Showtimeltä alkaa uusi draama Masters of Sex, joka kertoo 1960-luvun seksitutkimuksen pioneereistä.

Viime talven Ravintolapäivän oma kahvila. Kiitos kuvasta Jemina! (Photo by Jemina)

Tapahtumat! Turku Stand Up naurattaa aivan kohta ja kuun lopussa Wäinö Aaltosessa aukeaa uusi näyttely. Keskiviikkoiltaisin Monkissa on taikuri-iltamat ja Dynamossa legendaarinen Poppivelvollisuus. Marraskuussa vietetään taas ravintolapäivää ja ennen pitkää pikkujoulukausi käynnistyy. Rientoja riittää aivan varmasti.

Lettu on erittäin kelpo teema. Kuvan otti / Photo by Pau

Teemaillat! Pidin viime talvena usean New Girl -illan, jotka alkoivat aina sushin rullailulla ja päättyivät siihen, että skumppa loppui (joskus pelaamme vielä sitä True American -juomapeliä, kunhan siihen saisi tolkulliset säännöt!). Töllöilyn lisäksi olisi tarkoitus lanseerata peli-illat, joissa toki myöskin syödään. Jos pelinä on bridge, katetaan pöytään skonsseja ja teekuppeja. Monopolin kylkeen sopisi vaikkapa kaviaari ja kultahippulikööri. Tai vankilaruoka.

Michel Gondryn uuden leffan pääsosaa näyttelee Audrey Tautou. Kuva / Photo.

Elokuvat! Hienon näköisiä pätkiä on tulossa monia, mutta toistaiseksi eniten kutkuttavat Michel Gondryn satumainen L'écume des jours eli Päivien kuohu (traileri) sekä Spike Jonzen Her (traileri), jossa mies rakastuu virtuaalinaiseen. George Clooneyn ja Sandra Bullockin tähdittämä Gravity (traileri) on varmasti vaikuttava, mutta tuskin kepeä kokemus, sillä mainos itsessään jo aiheuttaa ahdistusta.

Tussilla sotkettua.

Harrastukset! Kuvataidekurssi alkoi ja pidän siitä hirmuisesti. En malta odottaa savitöitä. Seuraavana vuorossa on liikunnan käynnistäminen. Kuntosalikorttini kävin jo lataamassa täyteen, joten siitä se kai alkaa.

Gdanskin asemalta, matkalla Sopottiin. Kuvan otti / Photo by Pau

Reissut! Haluan käydä tämän vuoden puolella vielä paitsi Helsingissä myös kavereiden luona Turun saaristossa ja Tallinnassa sekä sukuloimassa Kouvolassa.

Myös jääkiekkomatsin viihdyttävyys ja halliruoan taso voi yllättää positiivisesti.

Yllätykset! Elämäni parhaat asiat ovat olleet yllätyksiä. Nyt arki kaipaisi hieman ravistelua, joten lottovoitot, satunnaiset kohtaamiset ja hämmentävät tarjoukset: odotan saapumistanne. Sillä välin tyydyn pikkuylläreihin, sellaisiin "En tiennytkän, että pidän laventelilattesta"- tai "En arvannutkaan, että osaan tehdä macaroneja"-tyyppisiin tilanteisiin (toim. huom. tilanteiden ei välttämättä tarvitse liittyä ruokaan).

Mitä sinä odotat?

Autumn always seems like a new start, I guess it has to do with the school year starting or something. So there's a lot I'm looking forward to like TV-series (Parenthood is back, and Showtime's new show Masters  of Sex seems interesting), events (Stand Up Turku and Restaurant day to name a few), theme nights (must start hosting game evenings with themed food), films (Her and Mood Indigo look great), hobbies (I took up an art class but going to the gym hasn't really taken off yet), trips (hoping to visit Tallinn and my relatives in Kouvola) and surprises (it's high time for something randomly superb to happen). What are you expecting?

-ioanna-

Pöydästä toiseen

Ensin pöytä katetaan kauniiksi.

Ehdin syyskuun ensimmäisen viikon aikana neljänä iltana kokoontunut ystävien kera syömään niin japanilaisista, välimerellisistä kuin italialaisistakin. Koska onhan tytön syötävä. Ja nähtävä ystäviä. Ja syksyisin ehdottomasti myös juotava hiukan viiniä.

Ja hyvä niin. Trailerin perusteella tuleva vaikuttaa ihan mukavalta.

Sitten lautaselle kerätään runsas lajitelma kaikkea...

...sushin kylkeen vaikka juustoja ja hilloja, jos niitä on tarjolla.

Tämän jälkeen keskitytään Lotan tavoin oikein kovasti syömiseen...

...ja Ioannan lailla juomiseen.

Loppuillasta nautitaan tunnelmavalaistuksesta ja kadun äänistä...

...köllitään kaverin kanssa ja tekstaillaan kotiin "Mä jään vielä hetkeksi".

I've been to several dinner parties lately. Cause girl's gotta eat. And spend time with friends. And drink some wine. It is autumn after all. 

PS Ihanat kuvat otti ihana Pau / lovely photos by the lovely Pau

-ioanna-

Marokkolainen minttutee

Mistä tietää syksyn saapuneen? Sohva kutsuu, suuri räjähtänyt college ja villasukat vaikuttavat oivilta asuvalinnoilta ja kahvin sijaan tekee mieli teetä. Koska elokuun limonadihommista oli minttupuskaa jäljellä, kiehautin itselleni sohvaseuraksi marokkolaista minttuteetä.

Atay eli marokkolainen minttutee

1 l vettä

suuri nippu mintunlehtiä

1 rkl vihreää teetä

4 rkl ruokosokeria (enemmän tai vähemmän makusi mukaan)

Kiehauta vesi. Mittaa tee erilliseen kattilaan ja kaada päälle n. 1/2 dl kuumaa vettä. Anna istua puoli minuuttia ja kaada vesi pois – tämä avaa teenlehdet. Lisää huuhdotut mintunlehdet ja sokeri kattilaan. Kaada loput kiehuvasta vedestä ja anna porista 2 minuuttia. Nosta tee pois levyltä ja anna itsua hetken. Hämmennä keitosta varovasti, jotta sokeri liukenee, mutta varo rikkomasta minttua, se saa juoman maistumaan kitkerältä. Tarjoile tuoreiden mintunlehtien kera.

Autumn calls for tee. Brew some Moroccan mint tea by adding sugar and fresh mint leaves to your green tea. Then pull on a comfy sweatshirt and some wool socks, grab a book and dive into your couch for some down time autumn style.

-ioanna-

Syyslista

Syyskuu saapui, eikä kukaan voi enää väittää, että vielä on kesää jäljellä (ei edes Mamba). Sen kanssa on siis elettävä, kuudesta kahteentoista viikkoa tämän vuotisen talven luonteesta riippuen. Hoihhoijaa.

Älä nyt ymmärrä väärin, syksyssä itsessään ei ole mitään vikaa. Itse asiassa pidän siitä jonkin verran. Ongelma vain piilee vuoden kierrossa ja Suomen ilmastossa, jossa syksyrukasta on tullut vuodenaikojen sunnuntai: se enteilee pitkää, raskasta ja työlästä talviarkea, jonka läpi koettaa parhaansa mukaan rämpiä kunnes kevät, tuo sesonkien perjantai, antaa taas toivoa ja tilaa hengittää.

No kenties tuo meni hiukan dramaattiseksi, mutta viime vuonna talvi kesti seitsemän kuukautta ja koetteli mieltäni melkoisesti, joten suothan minulle hiukan patettisia sanankäänteitä?



Mutta syksy. Keskitytään nyt siihen ensin. Ja mikä olisikaan parempi tapa innostua syksystä, kuin lista? (Kysymys on retorinen.)

Ioannan Syyslista 2013

Ota tavaksi lähteä parituntiselle kävelylenkille kaverin kera kerran viikossa.

Siivoa vaatekaapit – lämpimät kuteet ja kengät kesähepeneiden tilalle.

Katso Woody Allenin elokuvia (ainakin Annie Hall, Manhattan sekä uutukainen Blue Jasmine).

Näe ystäviä edelleen: kahville/teelle/viinille vähintään kerran viikossa.

Liity Poppivelvollisuus-joukkueeseen.

Vietä muutama päivä Helsingissä ja käy maalla sukuloimassa.

Anna joogalle mahdollisuus.

Kokeile uusia reseptejä.

Kudo villasukat.

Tee ruskaretki Ruissaloon.

Hanki ja ota käyttöön ideointivihko kaikkea mahdollista varten.

Lue.

Kirjoita.

Järjestä tyttöjen iltoja (korttipeli-illasta vihdoin totta!), kun muru on reissussa.

Mene teatteriin.

Inventoi tylsät asiat (verot, vakuutukset, laskut, opintolainat yms.), niin tiedät missä mennään.

Jaksa askarrella, tuunata ja kyhätä!

Käy kuntosalilla, sillä pidät siitä.

Mene WAM:in syksyn näyttelyyn.

Aseta tavoitteita ja mieti, miten pääset niihin.

Vieraile Tallinassa.

Älä ota listojasi liian vakavasti, vaan suhtaudu niihin suuntaa antavina.

It's autumn now. I like autumn, but it's kind of like the Sunday of seasons, and it's hard not to let that long and tiresome daunting winter affect your mood. I really dislike winter and since last year that SOB took seven months (seriously), I'm bracing myself for the worst. But let's not get ahead of ourselves, or autumn, and make the most of it. And what better way to get exited (about anything really) than list making? (It's a rhetorical question.) I'm planning on watching Woody Allen films, trying out new recipes, going on long walks, reading, visiting Tallinn, throwing a girls' night and cleaning out my closets – what plans do you have?

-ioanna-

Halvat huulet

Olen ennenkin kehunut hollantilaisen yrityksen, Grimasin meikkejä, joita voi ostaa Turun Punanaamiosta. Vahvasti ammattilais- ja harrastajameikkaajien käytössä oleva tuoteperhe sopii kuitenkin ihan tavallisellekin meikkaajalle. Pigmenttiä on tuotteissa paljon, joten varovaisuus on paikallaan, jotta ei tahattomasti tee itselleen heroiinihutsu -lookia.

Minulla on muutamia Grimasin huulipunia. Värivaihtoehtoja on myynnissä paljon ja mikä parasta, Grimasin meikit ovat hyvin huokeita. Esimerkiksi punat ovat 7-8 euron nurkilla.

Kuvasin omia huuliani Grimasin punissa, silmät hieman ristissä. Väitän liian lähellä olevaa kameraa, en silmiäni!

Vaalea pinkki.

Oranssinpunainen.

Syvä punainen.

-annu-

I love Grimas! It is a make up -company from Holland. You can buy their products in Turku from Punanaamio. Prices are very low and all of their products very good! Lipsticks cost about 7-8 euros. 

Viiden pennin kiitollisuus

Kuva täältä. 

En tiedä miksi valittamisesta on niin hankala päästä irti. Tai että ei katsoisi asioita aina negatiivisesti ja näkisi lasia puoliksi tyhjänä. Surkuttelu ja omassa itsesäälissä ryteminen on toki joskus hauskaa, myönnän. Mutta että kaikki on huonosti koko ajan. Se on mielestäni ihan liikaa.

Kouluni loppuu noin kuukauden kuluttua. Olen elänyt kädestä suuhun monta kuukautta ja se on ajoittain kovin turhauttavaa, koska mitään uutta ei voi hankkia. Mutta minulla on ollut mahdollisuus opiskella lisää. Se on mahtava etuoikeus. Kiitän siitä.

Ja kun koulu sitten on ohi, en tiedä mitä elämässä tapahtuu. Saanko töitä heti vai enkö saa pitkään aikaan, kuka tietää. Töitä en taatusti tule saamaan siten, että murehdin yöt läpeensä työllistymistäni. Jokaiselle päivälle olkoot omat pienet murheensa, turha koko tulevaisuutta on kantaa harteillaan kaiken aikaa. Tulevaisuus on auki. Kiitän siitä.

Kuva täältä.

Minulla ei ole työhuonetta, kotimme on liian pieni, minun on hankala kirjoittaa omia tuotoksiani täällä. Mutta koska emme pysty juuri nyt muuttamaan, työhuoneet ovat kalliita ja kiven alla, niin luovun tavaroista, heitän turhia papereita roskiin ja siirtelen huonekaluja siten, että saan itselleni työpisteen. Omille tekemisilleen laittaa joskus tahtomattaan esteitä, jotta ei tarvitsisi alkaa oikeasti tekemään unelmistaan totta. Nyt en suostu siihen, vaan työstän olosuhteitani siten, että saan parhaan mahdollisen työpesän aikaiseksi. Luovuutta se vaatii. Kiitän siitä.

En ole koskaan oikeastaan uskonut "inspiraatioon". Tai no, se on väärin ilmaistu. Uskon ideoihin ja pään päälle syttyviin hehkulamppuihin, mutta en usko, että saisin jotakin aikaiseksi vain silloin, kun saan suuren ahaa-elämyksen ja tunnetilan. Otan kalenterin esiin ja kirjoitan tietyille päiville aikoja, jolloin kaivan kaiken luovuuteni ja teen itse oman inspiraationi. Kiitän siitä.

Kuva täältä.

En ole täysin terve, en ole parhaimmassa kunnossa fyysisesti, haluaisin olla hoikempi ja syödä terveellisemmin. Toivoisin olevani pedantimpi, ahkerampi, urheilevani enemmän, saavani aikaiseksi asioita, joita haluan saavuttaa, keskittyväni hyviin asioihin itsessäni. Tällaisena vajavaisena, toisinaan epäonnistuneena, minulla on vielä kaikki mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmiani, lähteä lenkille ja ottaa suklaan sijasta salaattia. Kiitän siitäkin.

Ja kun lähipiiri on joskus ällö, sillä sellainen se vain aina toisinaan sattuu olemaan (kuten minäkin olen taatusti usein ällö muiden mielestä), en anna ällöajatuksen kasvaa suureksi. Näen oikean ja rakkaan ihmisen, enkä keskity moittimiseen tai ällöämiseen. Kiitän pääni sisällä ihmisistä ja lupaan kiittää myös ääneen. Yksin olisi toisinaan työlästä olla.

Jas miksi kuvia Rockystä? Ne ovat niin pannahisen voitokkaita! Häviämisenkin hetkillä Rockyssä on toivoa. 

-annu-

I want to be more thankful. I, and all of us, have lots of good things in our lives. It is more important to have the right attitude even in the time of sorrow than let the negativity to take the lead.

Paras kuukausi

Elokuu on ihana. Vielä lämmin, mutta iltaisin pimeä. Sato on kypsää ja puiden lehdet tummanvihreät. Jotakin loppuu, mutta jotakin uutta myös alkaa. Sellainen on syksyn tuntu.

Kauppojen ovet ovat auki, pihalla päivystävät myyntipöydät ja kukkaset.

Kahvia elokuun auringossa!

Kunpa elokuu olisi läpi talven. Jo nyt hieman hirvittää tuleva vuodenaika, joka kestää mielestäni pienen ikuisuuden.

Mutta en mieti sitä vielä. Nautin nurkan takana kurkkivasta syksystä.

-annu-

I love August. Still warm, but the evenings are dark. I have always loved autumn, maybe because I was born then. But for me fall is the time of year when something new begins.