tiistai 18. syyskuuta 2012

Musteen kaipuu

Kuva täältä.
Haluaisin ihan kamalan paljon tatuoinnin. Olen miettinyt asiaa jo jonkin tovin ja aina kuvitellut ottavani heti jättimäisen kuvan koko käden mitalta. Tänään kuitenkin löysin kauniita, pieniä tatuointikuvia, joista voisin mahdollisesti aloittaa itseni värittämisen. Ne olivat somia, sijaintinsa ja kuviensa puolesta juuri minun makuuni.

Kuva täältä.
Himoitsemani kuvat saattavat tuntua jonkun mielestä tylsähköiltä, sillä haluaisin joko lintuja, kukkia tai tekstejä. Mikään teksti ei kuitenkaan tunnu tarpeeksi hyvältä. Erään kaverini käsivarressa on hänen isänsä kirjoittama hellyyttävä viesti. Se tuntuu ajattomalta. Jos pyytäisin omaa äitiäni tai isääni piirtämään tai kirjoittamaan jotakin, he saisivat kaiketi kauhean kohtauksen. Tatuointi! Mitä vielä!

Kuva täältä.
Vanhat merimiestatuoinnit ovat myös kiehtovia. Mutta koska olen naimisissa merikarhun kanssa, on kotona julmettu nipotus merimiestatuointien kohdalla. Niitä kun ei kuulemma saa ottaa kukaan muu, kuin merimies (tai nainen. Ei muuta kuin merta kyntämään, siis.). Mutta jos vahingossa ottaisin kuitenkin, enkä kertoisi mitään.
Kuva täältä.
Rakastuin alla olevaan kultakala-tatuointiin! Voiko olla kauniimpaa? Tänään ei ehkä voi! Huomenna jokin muu vie kalojen paikan, enkä muutu viisaammaksi. Miten kukaan on pystynyt koskaan valitsemaan itselleen tatuointia? Te itseänne kuvittaneet, kertokaa!

Kuva täältä.

-annu-

I would like to get a tattoo. I've been thinking about it quite a while, actually. I've wanted a huge tattoo for a long time, but now I'm thinking about getting a smaller one as a starter. But what and where? I keep finding more and more interesting tattoos and can't decide! It's too difficult! Maybe I should get all of these beautiful ones, so I don't have to choose. Simple!



2 kommenttia:

  1. Ottamani kuvat ovat tuntuneet hyviltä heti idean saatuani ja olen luottanut ensifiilikseen. En välttämättä ottaisi täysin samoja kuvia uudelleen, jos nyt pitäisi valita, mutta pidän siitä, että ne muistuttavat minua menneistä ajoista ja asioista, jotka ovat tärkeitä nyt ja/tai olivat silloin.

    Mulla on kans mustekuume ja olen tässä tuumiskellut, että voisin lievittää sitä jollain pienellä, kun käyttämässäni liikkeessä voi ottaa perjantaisin pienen kuvan ilman ajanvarausta.

    VastaaPoista
  2. Niin, ihminenhän muuttuu ajan saatossa. Juuri tuo ajatus on ihana, että iholla näkyy muistoja. Ehkä itsekin uskaltaudun viimeinkin!

    VastaaPoista