torstai 18. lokakuuta 2012

Luontoa purkissa

Äitini rakastaa kasveja ja osaa kasvattaa viidakon vaikkapa kuivasta herneestä. Kun muutin omilleni, sain tuparilahjaksi muutaman kodinonnen, pikkuruisen kaktuksen sekä rahapuun alun ja kuvittelin seuraavani mammani multaisia jalanjälkiä puutarhurinihmeenä. Kuukauden kuluttua kodinonnet muistuttivat kärähtäneitä afroja, rahapuu tiputti kaikki kolikkonsa ja jopa kaktus teki itsemurhan. Sen koommin en ole luontoa kotiini juurikaan kantanut. Luulin pistokastakin vain kenkämalliksi.

Rahapuu (Crassula ovata convoluta gollum) 
Viime keväänä ostin torilta yrttejä, joista sitruunaminttu puskee herkullisia lehtiä yhä. Sitten innostuin elokuussa tekemään asunnosta kotia ja tajusin, että haluan ympärilleni kunnon kasveja elävöittämään ja  tuomaan kodikkuutta. Paljon vihreää ja joka paikkaan! Kukkia, puita ja kaikkea siltä väliltä. Mutta välttääkseni kotini muuttumista kasvien hautausmaaksi, aloitin muutamasta pienemmästä kämppiksestä. Hankin säkin multaa, kaivoin kaapeistani kaikki mahdolliset purnukat ja aloin ruukuttamaan uusia ystäviäni.

Ahkeraliisa (Impatiens walleriana)
Lyyraviikunan suhteen minulla on suuria odotuksia. Ruissalon kasvitieteellisestä hankittu ahkeraliisa on herkkä kaveri, joten toivon vain, että se selviää kanssaelosta. Aaloesta olen intona, sillä sen pitäisi olla melko helppo ja sen kasvineste on parasta ensiapua esim. palovamman sattuessa. Rahapuu on selvinnyt jo nyt pidempään kuin edellinen lajitoveri, joten kenties olen oppinut jotain.

Suka-aaloe (Aloë aristata)
Siinä ne sitten ovat ja toistaiseksi kaikki ovat edelleen voimissaan. No kaikki paitsi keväällä hankittu basilika, joka lörpähti viikon kuluttua purkituksesta, mutta sitä ei lasketa, kun ei se ollut oikea huonekasvi. Tein kuitenkin kaiken varalta ruukkuihin nimikyltit, jotta hädän sattuessa osaan etsiä apua elvytykseen. Jännää. Toivottavasti me täällä pärjätään.

Lyyraviikuna (Ficus lyrata)
My mom's a great gardener, she could grow a jungle from a dry pea. I haven't been quite as successful – so far I've killed all my plants within a month. But I really want plants in my home so now I've decided to conquer this plant thing once and for all. So I got a few plants (small to begin with) and a bag of soil, dug all my extra pots from my cupboards, made some labels (so I can google some advice in case of emergency) and got to it. Surprisingly exciting. I hope we get on.

-ioanna-


3 kommenttia:

  1. Oman kokemukseni mukaan basilika tarvitsee vettä usein mutta vähän ja ehdottomasti alusastialle laitettuna, jotta se voi siitä imeä tarvittavan määrän. Mulla on pysynyt tosi pitkään hyvänä ihan sellanen heviosastolta ostettu ruukku ja uutta lehteä puskee ihan kivasti. Lautaselle saa siis tuoretta basilikaa aina - kunhan vaan muistaa ikkunalaudalta napata. :)

    Kunhan remontti tästä valmistuu niin hommaan kyllä mäkin lisää vihreää kotiin. Nyt on vaan muutama helppo tapaus, jotka olen joskus saanut äidiltä vuonna nakki. Viherpeukalous ei suoraan ole periytynyt, mutta asiaa helpottaa huomattavasti nykyinen asuntomme jossa kasvit elävät ihan jotain omaa elämäänsä ja kasvavat ihan älytöntä vauhtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä Jose! Pitääkin kokeilla. Täytyy myöntää, että ahkeraliisalla ei mene tällä hetkellä hyvin, vaikka muut kasvit voivat oikein mallikkaasti. Kenties ongelma on purkitus, kun istutin sen vanhaan teepurkkiin, joka on suljettu ilman aluslautasmahdollisuutta. Tiedä häntä. Koetan kovasti vielä kukkaparkaa elvyttää. Sittemmin olen myös kasvattanut yrttivalikoimaani: rehujoukkooni liittyivät viime viikolla rosmariini ja sitruunamelissa!
      -ioanna-

      Poista
  2. Törmäsin sattumalta tähän kirjoitukseesi ja vaikka oletkin postannut tämän yli vuosi sitten, haluaisin huomauttaa tuosta aaloeiden käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Osa aaloeista on myrkyllisiä, joten on tärkeää olla selvillä, että kyseessä on nimenomaan Aloe vera (rohtoaaloe) ennen kuin sitä laittaa iholleen tai nielee. Lisäksi kuvassasi ei taida olla Aloe aristata, jonka lehdillä on pieniä piikkejä ja lehtien kärjistä lähtee pitkä vaalea suka, vaan Aloe variegata (kirjoaaloe) tai joku sen lähilaji. A. variegata on tietääkseni lievästi myrkyllinen.

    VastaaPoista