Mokaa!

Kuva täältä.

Hain äskettäin vanhaa työpaikkaani, mistä taannoin lähdin. Sillä hetkellä se tuntui tovin nöyryyttävältä, koska mieleeni nousi kuva siitä mitä muut ihmiset minusta sitten ajattelisivat, jos pestin saisin. "Kas vaan, ei oo sit saanut muita töitä, niin piti tänne palata!"

Se ei siis riittäisi, että pidin työstäni. Pitäisi nousta ylemmäs ja tehdä edes hieman parempaa työtä. Koska olenhan muuten vain epäonnistunut ihminen, kun en keksi elämälleni mitään muuta sisältöä kuin saman vanhan.

Kun ei etene, niin mokaa. Kun elämä junnaa, on jo mokannut. Täällä ei saa mokata. Muuten voi menettää kasvonsa ystävien ja sukulaisten edessä. Aijai. Miten sä nyt noin mokasit?

Matti Nykänen on surullinen näky. Ei siksi, että hän olisi surkuteltava ihminen noin yleensä, olihan hän alansa huippu, vaan siksi mitä hänen ympärillään tapahtuu. Ihmiset nauttivat alkoholisoituneesta, silmin nähden vaivaantuneesta laulajasta ja juoksevat hänen keikoilleen. Onhan se nyt hauskaa nauraa ressukalle, joka laulaa vähän miten sattuu ja puhuu hölmöjä. Jokainen toki voi itse valita oman tiensä, tuskin kukaan Mattia lavalle on pakottanut. Mutta nyt puhunkin yleisöstä, en itse tähdestä.

Nokia on paska, mitäs meni irtisanomaan väkeä ja viemään meidän työt ulkomaille. Mutta kenellä kaikilla valittajista edes on ollut omaa nokialaista?

Marimekko on ihan kaamea, koska ne nyt plagioi ihan kaikkea. Pitää ehkä boikotoida.

Helkama siirsi kaiken tuotantonsa Suomeen, mutta niiden alumiinirungot tulevat ulkomailta, koska Suomesta niitä ei yksinkertaisesti saa. Mutta ihan sama, moka silti. Pitää tilata pyörä Englannista.

Mokaajalle käännetään selkä ja heitetään vielä tikarilla perään. Sehän vasta ylevää ja viisasta on!

Me elämme mieheni kanssa hänen edesmenneen yrityksensä konkurssin selvittelyaikaa. Konkurssista on jo tovi, mutta nyt vasta selvityksessä. Konkurssi oli monen epäonnisen asian summa. Mutta intoa yrittää uudelleen hän ei ole onneksi menettänyt. Eräs tuttuni virkkoi minulle, että ei varmaan enää kannata yritystä perustaa, kun noin on käynyt. Miksi ei? Koska hän varmasti kävelisi samaa reittiä ja tekisi juuri samat ratkaisut, samojen ihmisten kanssa?

Mihin on kadonnut ajatus siitä, että vahingosta voi viisastua?

Kuva täältä.

Jos en pääse vanhaan työhöni takaisin, ei se mitään. Silloin kaiketi entinen pomoni on sitä mieltä, että hän ei halua palata samaan. Tai joku toinen on yksinkertaisesti parempi kuin minä. Ja se on ihan ok.

Aion hakea vain sellaisiin työpaikkoihin, joissa nautin olla. Arvoni ei vähene ystävieni silmissä sen perusteella missä palkkani ansaitsen. Se onkin hyvän ystävän mitta.

Mokataan ja viisastutaan!

-annu-

Make mistakes! Why? Because it is not healthy try not to. Life isn't perfect, some mistakes comes along.  So let go, live and let life teach you!