Kreikkaa keittiöön ja kirjahyllyyn

Kävin vanhempieni luona taannoin, katsastamassa mitä tukikohtaan kuuluu. Reissu oli kaikin puolin mukava, vaikka roolimme ovat selkeästi kääntyneet päälailleen. Ennen kuin olin ehtinyt takkini riisua isä jo kaipaili teknistä tukea YouTuben käyttöön ja äitikkä vaati minua järjestämään hänelle lettukestit. Alkuhälinän jälkeen, siinä keittiössä juustovoileipien ja teekupposten lomassa, rakas emoni muisti yhtäkkiä: "Miullahan on siulle lahja pentuseni!" Ja ennen kuin ehdin upottaa hampaani herkulliseen leipäseen (äitini voileivät päihittävät valtaosan leivoksistakin), mammaseni oli jo ehtinyt kipittää takaisin keittiöön kirja kainalossaan. Ja mikä aarre se olikaan!

Tessa Kiroksen Food From Many Greek Kitchens on täynnä ihania kuvia: tursuilevia ruokakaappeja, notkuvia ruokapöytiä, käytössä kolhiintuneita kattiloita ja vuokia, tuttuja kansallisherkkuja sekä raikkaita maisemia. Se aiheutti välittömän kakkoskoti-ikävän sekä Yayan kaipauksen (yaya tarkoittaa isoäitiä). Voi miten mukavaa olisikaan istua mummoni pikkuruisessa keittiössä ja kuunnella tarinoita lepuri-isoisoisästäni, joka anteliaisuutensa vuoksi onnistui ajamaan leipomonsa konkurssiin kolmesti. Puhumattakaan isoisoäitini koitoksista Egyptin prinsessan seuraneitinä.

Opuksen kansien väliin on koottu suosituimpien kreikkalaisten ruokien ohjeet, mutta onnekseni ne on päivitetty supermammojen versioista toteutettaviksi muunnelmiksi. Halleluja! Yleensä perinteisen kreikkalaisen tomaattikastikkeenkin ohje vaatii kaksi kiloa oman pihan auringossa kypsytettyjä pihvitomaatteja ja vähintään neljätoista tuntia kärsivällistä hämmentelyä, joten tyypillisesti näännyn jo pelkän ohjeen lukemisesta. Mutta enää en lannistu ja tunne itseäni epäonnistuneeksi. Ehei! Katsos nämä reseptit mahtuvat yhdelle sivulle. Yhdelle. Ja yksi sivu on täysin toteutettavissa.

Toistaiseksi olen tyytynyt pläräilemään kirjaa, mutta olen jo suunnitellut suvlaki-illallista tzatzikin ja paistettujen perunoiden kera. Ja täytettyjä tomaatteja on kokeiltava. Ja pastitsioa (jauhelihapastavuoka). Ja fanouropitaa (kadonneiden asioiden kakkua). Baklavata osaan jo valmistaa, sillä Yaya piti minulle alkeiskurssin muutama vuosi sitten. Vaikka eiväthän minun herkkuni vielä vedä vertoja hänen pikkuisten taikasormiensa rullaamille taivaankappalelle. Ehkä sitten joskus, kun itse olen jonkun yaya, osaan valmistaa yhtä täydellisiä baklavapaloja kuin hän.



During my last visit home, my mom gave me a cookbook called Food From Many Greek Kitchens. And I love it! The beautiful pictures of cluttered pantries, delicious dishes and sunny sceneries resulted in an immediate second home sickness and a serious longing for my Yaya (thats Greek for grandmother). Oh, to be sat at her kitchen table right now listening to stories about my generous great grandfather who opened a bakery and declared bankruptcy three times, and about my great grandmother's life as the lady-in-waiting to the princess of Egypt.

The recipes are for traditional Greek dishes, but here's the great part: they all fit on one page and do not require several kilos of personally grown tomatoes from your own garden and twelve hours of patient stirring. Yay! I haven't tried any of the recipes out yet, but I've been planning a dinner of suvlaki, tzatziki and fried potatoes for a while now. Also, I have to try the stuffed tomatoes. And pastitsio (baked pasta dish). And fanouropita (cake for lost things). Baklava I already know how to make, as my Yaya held a beginners course for me a few years back. Mine are not quite as perfectly divine as hers, but hopefully one day, when I'm someone's yaya, I'll have mastered the art of the magical pastry.

-ioanna-

Valokuvat: ioanna kuvasi kirjan kuvia / Photos: ioanna photographed the book