tiistai 28. helmikuuta 2012

Papiljotin ja pupun valossa

Olen ehkä lamppuihmisiä. Se ei ole yhtä varma kuin se, että olen huivi-ihmisiä, mutta oireet alkavat hiljalleen viitata siihen suuntaan. Minulla on tupakeittiössämme kattolampun lisäksi kolme muuta valaisinta. Yläkertaan lamppuja on siunaantunut myös hyvin kiitettävä määrä.

Puhuin päivätolkulla pupulampusta (ehkä) kaikille tapaamilleni ihmisille. Kohdallani siis toteutui lattea siitä puhe, mistä puute -sanonta, koska en vielä omistanut kyseistä lamppua, kaihosin sitä vasta. Mutta! Sitten sen sain! Oman pupulampun!

Kävin ostamassa pupuni Leenaelinasta Maariankadulta. Siihen putiikkiin voisi aina jäädä moneksi hetkeksi hiplailemaan kaikkea, mutta nyt hain vain lamppuni ja poistuin paikalta. Oli kiire kotiin löytämään uudelle valaisimelle paikkansa. Lamppu majailee kolossamme, joten se toimii yövalaisimena. Se on lukemiseen hieman liian himmeä, mutta annan sen anteeksi. Pieni tihrustaminen on iltaisin ihan paikallaan.

Salaperäinen ja hämyinen pupu.
On jalkalamppua..
..ja toista jalkalamppua..
paplarilamppua...
...ja katosta roikkuvaa paperilamppua!
Lamppuihmisyyden lisäksi olen iltaihmisiä. Olemmekin Ioannan kanssa monesti miettineet sitä, minkä ihmeen takia koko maapallo pyörii typerän kahdeksasta neljään -syklin mukaan. Eikö olisi paljon parempi, jos saisimme nauttia luonnonvalosta vapaa-ajallamme ja mennä töihin vasta sitten, kun alkaa hämärtää? Edes näin talvisin, kun ei sitä aurinkoa muutoin koskaan ehdi nähdä (plus kesäisin tietysti, kun on niin mukavaa nukkua pitkään ja viettää leppoisia aamuja ystävien kera puistoissa ja rannoilla)? Kysynpähän vaan.

Mutta ainakin minulla on aina hyvä syy sytyttää kaikki huushollin lamput, kun on niin synkkää ja pimeää. Kiitän lamppujani armollisesta valosta, mutta kevät, tule silti jo.


-annu-

I love lamps. We have (maybe a few too many) different kinds of lights, more than three in one room. Last week I bought a new one; a bunnylamp! I just love it! I wanted it so much and now it is mine. It is in our bedroom. It doesn't glow very brightly, but we will manage.
Me and Ioanna have been wondering why the whole world has to work from eight to four. I am definitely not a morning person. I would like to get up later, have a nice, slow morning and enjoy sunlight. When we work "normal hours", we are not able to enjoy it at all. So, why not go to work later and spend the dark hours there?
Even though I am thankful to my lamps for their precious light, I'm really looking forward to spring arriving. Please, come soon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti