Uppoamaton Katarina teki heinäkuustani kesän, jopa ukkosella! Paatti helli vatsaani herkkupizzalla (parman kinkku -rucola!), korviani sulosoinnuilla (mm. Whitney Houstonin I Wanna Dance with Somebody!) ja viihtyvyyttani loistoseuralla. Kuukauden vakiolauseisiin kuuluikin: "Mennäänkö Katarinalle? Siellä on aina kivaa."
PARAS JUOMA: Kotitekoinen limonadi
Jäkaapistani on koko heinäkuun ajan löytynyt pullollinen limutiivistettä ja löytyy jatkossakin. Minttu on edelleen suosikkini, mutta basilika-mansikka, puolukka ja inkiväärikin ovat mitä mainiompia limpparimaustajia.
PARAS NÄHTÄVYYS: Helsingin Luonnontieteellinen museo
Eläinmuseo on yhä suosikkini. Mikään ei voita luukasojen tutkimista ja mysteerielukoiden arvailua. Kaksipäisestä vasikasta nyt puhumattakaan.
PARAS NOSTALGIABIISI: Paul Simon: You Can Call Me Al
Tiedättekö, kun joskus jokin loistobiisi pääsee unohtumaan ja sitten sen ikään kuin löytää uudelleen. DJ Urho Tulitukka pyöräytti eräänä lauantai-iltana Katarinalla muutaman pikku-Ioannan suosikin soimaan ja ai että! Lauloin niin, että ääni lähti (eikä se ihan ole palautunut vieläkään). Paul Simonin ikivihreä on mitä parhain kesäbiisi. Myös Ten Sharpin You aiheutti välittömän fiilistelyn, tanssinhan sitä Joonaksen kanssa neljännen luokan leirikoulun päätösdiskossa.
 |
| Kesiaikaisilla markkinoilla sunnuntai maistui karamelliomenoilta. |
 |
| Naantalilainen sunnuntailounas. |
 |
| Ruisrocksunnuntaina jammattiin mudassa. |
 |
| Kemiönsaaressa pyhäpäivänä oltiin vain! |
Sunnuntait todistivat mahtinsa heinäkuussa. Silloin syötiin karamelliomenoita keskiaikamarkkinoilla, löhöttiin Paulan sohvalla Kemiönsaaressa, jammailtiin Bloc Partyn, Snoop Dogin ja Two Door Conema Clubin tahtiin Ruississa sekä vietettiin idyllinen päivä Naantalissa. Jos sunnuntait ovat jatkossakin näin mainioita, uskon jopa selviäväni ankeasta talvesta.
PARAS LÖYTÖ: Jenna Marbles
Heinäkuussa seitsemänvuotias plasmamme sanoi poks eikä Greyn Anatomian tasoinen elvytyskään enää auttanut. Minunlaiselleni televisiofanaatikolle töllöttömyys aiheutti suuria illanviettohaasteita ja videoviihteen puutostilan. Niinpä eräänä iltana uppouduin YouTuben ihmeelliseen maailmaan ja onnekseni ajauduin Jenna Marblesin sivuille. Sen illan aikana hekotin ääneen, sikanauroin hallitsemattomasti, purskautin limonadit suustani, pyyhin kyyneleitä sekä kaikki maskaran rippeet silmistäni ja melkein pissasin housuuni (en myönnä mitään).
 |
| Ihana heinäkuu! |
-ioanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti