perjantai 2. joulukuuta 2011

Puola osa 1

Hyvä kun olimme saaneet kahvilamme avaimet luovutettua, niin istuimme jo lentokoneessa matkalla kohti Puolan Gdanskia. Matkaliput olivat syntymäpäivälahja Annulta jo viime keväänä eikä reissu olisi voinut tulla parempaan saumaan! Muutama päivä vieraassa maassa oli ihan passeli tapa siirtyä yrittäjyydestä vapaalle.

Itse en ollut koskaan Puolassa käynyt, Annu oli joskus vieraillut Krakovassa ja ihastunut oitis maahan ("Siellä on ihan naurettavia kahviloita!") sekä sen vaatimattomiin ihmisiin ("Ne on niin ihanan masentuneita!"). Odotukset matkalle olivat aika yksinkertaiset: hemmotellaan itseämme. Se on aika helppoa, kun on luonteeltaan semmoinen, että innostuu jo kakkupalastakin.

Turusta Gdanskiin lentää halpalentoyhtiö Wizz Air. Lennot liikennöidään Turun lentokentän terminaali kakkosesta, joka muistuttaa ennemminkin maatalouskonevarastoa kuin lentokenttää. Kentän puoti on köyhemmin varusteltu kuin nakkikioski, matkatavaroiden nouto tapahtuu repimällä laukkunsa yli-innokkaiden matkustajien ympäröimästä kasvavasta laukkukasasta ja taksia on turha kuvitella näkevänsä missään terminaalin lähistöllä. Mutta ajaa se asiansa. Ryanairin lennot Turusta Malagaan, Brysseliin, Barcelonaan ja Lontooseen käyttävät samaista halpalentoterminaalia.

Lento Gdanskiin kestää reilun tunnin. Kentältä pääsee keskustaan bussilla vajaassa tunnissa tai sitten voi kömpiä taksiin, kuten me päätimme tehdä. Matka vanhaan kaupunkiin kesti parikymmentä minuuttia ja maksoi noin 60 zlotya (noin 15 euroa). Ikkunasta töllöttelimme paikallisia mainostauluja ja ihmettelimme puolankieltä, jossa on ihan normaalia tunkea viisi konsonanttia peräkkäin tai muodosta sana pelkästä z-kirjaimesta. Puolan Onnenpyörässä ei taidettu ostaa vokaaleja...

Majoitukseksemme olimme valinneet Gotyk House -hotellin, joka sijaitsee aivan vanhan kaupungin sydämessä, kauniilla Mariacka-kadulla. Pimeys ja tihkusade korostivat korttelin goottimaista tunnelmaa. Rakennus on kuulemma Gdanskin vanhin (vuodelta 1451) ja se tunnetaan astrologi Nikolaus Kopernikuksen ja Anna Schillingin lemmenpesänä. Uusitun talon kellarissa on pieni herkkupuoti, jossa myydään mm. legendan mukaan nimikoituja teelaatuja.
Puolalainen synkkyys näkyi heti huoneemme ovelta.
Neilikoita torilta ja muovipulloon!

Huoneemme sijaitsi talon takana, ikään kuin kellarissa, ja meillä oli huoneeseen oma sisäänkäynti. Minusta huone oli oikein mukava, etenkin lattialämmitys oli mukava pikkulisä. Televisiokin oli kiva bonus, vaikka sen parasta antia taisi olla lakonisesti dubattu Benny Hill Show. Parasta Gotyk Housessa oli kuitenkin sen ihana henkilökunta. Hotellia pyöritti kahdeksan ihanaa tyttöä, joista suurin osa opiskeli töiden ohessa. Aina respassa käydessämme vastassa oli uusi iloinen tyttö, joka kattoi aamiaista, keitti teetä tai auttoi meitä aikataulujen, raitiovaunujen tai suunnistuksen suhteen. Kaiken kaikkiaan majoitus oli edullinen ja sisälsi myös vaatimattoman mutta riittävän aamiaisen, jonka sai nauttia joko respassa tai omassa huoneessaan. Suosittelen Gotyk Housea lämpimästi kaikille Gdanskiin matkustaville! Jos itse eksyn vielä Gdanskiin, varaan huoneeni varmasti sieltä.

-ioanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti